web stats
slideshow
Antero Leppänen

Muualla verkossa

Toukokuu 2020

2.6.2020 Sommaren är kort

Kalevi Sorsan sosialismikäsitystä mukaillen ajattelen, että on turha odotella jotain tulossa olevaa ihanaa suvea. Kesä on tässä ja nyt, ei se tämän suloisemmaksi muutu. Eivätkä vaimene tuulet, jotka päivästä toiseen puhaltavat viisi metriä sekunnissa. Se ylittää kipukynnykseni maantiepyöräilijänä.

Vuoteen 2017 asti 22. viikon lauantai oli upea päivä: koko kesäkeskeytys oli edessäpäin helteineen, tuulineen ja sateineen. Tein vuositolkulla töitä, juurruttaakseni tuon kököltä kuulostavan termin myös yhteistyökumppaneihini kaupungintalolla.
Koin onnistuneeni ainakin jossain määrin, koska viimeisinä työvuosinani minulle tultiin työpaikkaruokalassa enää harvoin vinoilemaan kahden ja puolen kuukauden mittaisesta kesälomastani. Silti tuo vessin termi istui työkavereideni puheeseen yhtä huonosti kuin englanti Ahti Karjalaisen suuhun (too tii too tö töötituu).

Kolmeen vuoteen ei koulujen päättymispäivällä ole ollut mitään merkitystä, enkä ole suvivirttä kaivannut. Itse asiassa Tomas Ledinin Sommaren är kort oli kesävirteni jo ennen eläkkeelle siirtymistä.

Viimeisten vuosien aikana kevään yo-tulosten vertailut ovat toistuvasti olleet Salon lukion kannalta sangen murheellista luettavaa. Tänä keväänä Salon lukion 21. sija Varsinais-Suomen 29 lukion joukossa ei ollut mikään tilapäinen notkahdus vaan jatkoa aikaisempien vuosien synkille vertailuluvuille.
Eikö lukion johdon tulisi analysoida johtamaansa toimintaa tappiokierteen taltuttamiseksi. Ennen lukioiden yhdistämistä Laurin ja Hermannin tuloksissa ei ollut mitään häpeämistä. Halikon lukio sentään ylsi seitsemänneksi. Gratulerar.
_____________________________________
P.S. Lukio on opiskelua eikä viihtymistä varten.


28.5.2020 Vuoristoratoja

Lennolle lähtevät toivovat, että heidän ei tarvitsisi matkallaan pelätä. Huvipuiston laitteisiin menevät puolestaan ovat valmiita maksamaan siitä, että pääsevät pelkäämään. Ihmiset voivat taas parin päivän päästä nauttia maksetusta pelosta, kun huvipuistot aukeavat.

Joidenkin puolueiden gallupkannatusta kuvaavat käyrät saattavat muistuttaa vuoristorataa. Britanniassa Boris Johnsonin henkilökohtainen suosio nousi brexitissä mutta romahti, kun hänen neuvonantajansa rikkoi koronan vuoksi laadittuja matkustamisrajoituksia. Meillä perussuomalaiset olivat matalissa lukemissa, kunnes viime vuoden alussa heidän nousukiitonsa alkoi. Nyt puolue on jälleen taantumaan päin.

SDP oli lirissä Rinteen pääministeriyden aikana, mutta Sanna Marinin hallitus nauttii tällä hetkellä historiallisen suurta kansansuosiota. Peräti 69 prosenttia pitää gallupin mukaan hallituksen toimintaa hyvänä tai melko hyvänä. Tämä tuottaa tuskaa sekä oppositiolle että Helsingin Sanomille. Viimeiset kolme päivää lehti on ollut rauhallinen, mutta vielä viime maanantaina Juha Akkanen haukkui Sanna Marinia robotiksi, jota nyt Krista Kiuru on puheenparreltaan alkanut muistuttaa.
Kokoomuksen kannatuskäyrään sopii mielestäni entisen pojan kuvaus naapurin Maijasta: ei laaksoa, ei kukkulaa. Niinpä Petteri Orpo onkin taas tänään kritisoinut hallitusta, kun se ei ole antanut kansalle selkeitä vaan ristiriitaisia ohjeita ensi kesän kotimaanmatkailusta.

Olen ensinnäkin hämmästynyt siitä, että kokoomuksen puheenjohtaja, jolle yksilönvapauden luulisi olevan pyhä, vaatii julkista valtaa puuttumaan ihmisten yksityisasioihin. Toiseksi kummastelen sitä, että Orpo odottaa nyt hallitukselta suosituksia, vaikka hän monta kertaa aiemmin on ollut sitä mieltä, että suositukset ovat tyhjiä sanoja, mikäli vastuu jää kansalaiselle itselleen.
Kolmanneksi on muistettava, että Kirsi Varhila, joka on antanut lausunnon kotimaan matkailusta, ei ole hallituksen jäsen. Eikä HUS:n infektioylilääkäri Asko Järvinenkään. Haluaisikohan Orpo laittaa heille suukapulan, jollaista ruotsalaisen veljespuolueen entinen pääministeri Carl Bildt on ehdottanut Anders Tegnellille?

Arvoisa kansanedustaja Orpo, Suomen perustuslaki takaa ihmisille oikeuden liikkua. Sitä oikeutta on syytä kunnioittaa. Hallitus seuraa virustilannetta monen tunnusluvun avulla. Mikäli tilanne äityy pahaksi, liikkumista voidaan jo tartuntalainkin perusteella rajoittaa. Tuskin toivot sitä, koska haluaisit hallituksen poistavan rajoitteita nykyistäkin nopeammin.
____________________________________
P.S. ”Koirat haukkuvat sitä, mitä eivät tunne.” (Herakleitos)


26.5.2020 Ikiliikkuja

Salon päättäjät ovat onnistuneet siinä missä Tuntemattoman sotilaan Honkajoki ei päässyt alkua pidemmälle. Siviilissä käpyjä keräillyt amatöörikeksijä ei saanut valmiiksi ikiliikkujaa, mutta meidän päättäjämme ovat tehneet jätteidenkuljetuksesta ikuisuuskysymyksen eli poliittisen ikiliikkujan.

Lopetin kuntapolitiikassa melko tarkkaan yhdeksän vuotta sitten. Jo silloin käytiin vääntöä siitä, miten Salossa järjestetään jätteidenkuljetus: kunnan kilpailuttamana vai sopimusperusteisesti. Kun se oli menossa Salon valtuustoon, kunnallisjärjestömme käsitteli asiaa. Olin tuolloin valtuustoryhmän vetäjä ja Saija Karnisto kunnallisjärjestön puheenjohtaja.

Kunnallistoimikunta – vastaa johtokuntaa – esitti päätettäväksi, että olisimme kunnan kilpailuttaman järjestelmän kannalla. Lisäksi tarkoitus oli, että päätös olisi valtuustoryhmää sitova. En muista, millä äänestysnumeroilla esitys meni läpi, mutta sitovuuden esittäminen sai yllättävän monet raivostumaan.
Pari valtuustotoveria ilmoitti värisevällä äänellä, että he ovat vastakkaista mieltä ja tulisivat toimimaan sen mukaisesti. Nämä toverit eivät olisi voineet olla yhtään enempää raivoissaan, jos olisi ehdotettu heidän isoäitiensä myymistä. Muistan hetken ajatelleeni, että vaaliavustukset eivät ole vastikkeettomia.

Melko nopeasti ymmärsin, että jätteiden takia ei porukkaa kannata hajottaa. Niinpä valtuustoryhmää evästettiin asiassa vain suosituksella. Muistan olleeni yllättynyt itkupotkuraivarin saaneiden esittämistä perusteluista. Salon yrittäjien kuukausikokouksessa he olisivat olleet kuin kotonaan. Pyhänä oikeutena ja sosialismin peikkoa karkottavana pidettiin sitä, että jokainen talollinen saa vapaasti ilman julkisen vallan holhousta tehdä sopimuksen jätteittensä kuljettamisesta.

Olin ja olen vieläkin sitä mieltä, että kunnan järjestämä kilpailutus olisi paras ratkaisu. Kilpailutuksessa Salo voitaisiin jakaa sektoreihin (vrt. pizza slice). Kaikissa viipaleissa olisi keskustaa ja ympäristöä, ei olisi herkkupaloja eikä pakkopullaa. Nyt kuljetusyrittäjät ovat jakaneet markkinat, eikä kukaan heistä halua ajella periferiassa. Kunnan oli tultava hätiin pappa betalar-periaatteella.
Salon kaupunginhallitus siunasi tällä kertaa yksimielisesti vallitsevan kartellin antaessaan maanantaina sopimusperusteista järjestelmää puoltavan lausunnon. Turku on muuten eilen tehnyt päinvastaisen päätöksen. Siellä sopimusperusteisen kannalla oli vain keskustaoikeisto.
______________________________________________
P.S. Väitteeni kartellille perustuu omakohtaiseen kokemukseen.


24.5.2020 Erilaisia hybridejä

Viime viikkojen avainsana ei ole ollut korona vaan hybridi, tai pikemminkin hybridimalli. Jotkut vaikeita asioita käsittelemään tottuneet poliitikot ja toimittajat eivät millään ole suostuneet sitä ymmärtämään. He ovat osoittaneet vääräksi pedagogisen teesin, jonka mukaan toistoja lisäämällä kaikki oppivat kaiken. Ja oikeaksi sen, että motivaatio on oppimisen alin askelma.

”Sana hybridi on biologian termi ja sen alkuperä on latinassa, jossa hybrida tai hibrida tarkoitti roomalaisen ja muuta alkuperää olevan lasta, tai vapaan ja orjan lasta. Biologiassa hybridi tarkoittaa kahden eri lajin risteymää, olipa kysymys eläimestä (esim. muuli) tai kasvista; kasveilla hybridit ovat varsin yleisiä. Yleiskieleen sana hybridi näyttää tulleen 1900-luvun loppuvuosina. Sanalla tarkoitetaan esimerkiksi eri käyttövoimien sekoitusta: hybridiautossa on sekä bensiini- tai dieselmoottori ja sähkömoottori. Hybridisodassa ei käytetä pelkästään sotilaallisia keinoja, vaan hyödynnetään myös siviilielämän vaikutuskeinoja.” (Kielitoimiston sanakirja)

Opposition ymmärtämättömyyttä on vaikea käsittää, koska siellä kaksi suurinta puoluetta on käyttänyt omia hybridejään kokonaisen vuoden. Hallituksen ja opposition malleilla yhteistä tosin on ainoastaan nimi. Marinin hybridin kaksi näennäisesti vastakkaista toimenpidettä palvelevat samaa tavoitetta: hidastamalla ja tukahduttamalla on tarkoitus painaa virustartunnat olemattomiin.

Opposition hybridimalleja voi parhaiten kuvata kaksilla rattailla ajamiseksi. Niiden osat eivät tähtää samaan vaan kahteen erilliseen tavoitteeseen: ensimmäinen on julkisuutta ja toinen toteuttamista varten. Kokoomus on sitä mieltä, että hallituksen strategia on paitsi epäselvä myös väärin valittu. Niinpä se on esittänyt, että virus tulee tukahduttaa totaalisesti ja rajoitteet purkaa pikaisesti.
WHO on kuitenkin ohjeissaan korostanut, että rajoitusten purku on tehtävä asteittain. Kun jokin rajoitus poistetaan, on odotettava, mitä siitä seuraa. Jos mitään negatiivisia seurauksia ei havaita, vihreä valo etenemiselle syttyy. Kokoomuksessa uskotaan, että hidastelusta syyttäminen saattaa upota rajoituksiin kyllästyneisiin kansalaisiin paremmin kuin WHO:n ohjeet.

En sulje pois sitäkään mahdollisuutta, että kokoomus itse asiassa on aivan samaa mieltä hallituksen kanssa. Takaraivossa jyskyttää kuitenkin ajatus, että oppositiolla tulee olla aina parempi vaihtoehto. Kun vain hallituksen linja realisoituu, ei millään voida todistaa sen paremmuutta opposition esittämään verrattuna.
Tässä onkin opposition hybridin ydin. Esitetään vaihtoehto, jonka ei odotetakaan toteutuvan, koska se on tehty myöhempää käyttöä varten. A-talkissa voi toistella, että priimaakin olisi ollut tarjolla mutta se ei hallitukselle kelvannut. Koska niin oppimisessa kuin mainonnassakin toistojen määrällä on oleellinen merkitys, media hyräilee orpoa virttä ohjelman jälkeen ainakin pari päivää.

Perussuomalaiset vastustavat lähes kaikkia ilmastomuutosta vastaan tarkoitettuja toimia Suomessa, koska niillä ei puhdisteta koko maailmaa. Nyt puolueessa ollaan sitä mieltä, että globaali koronavirus voidaan tukahduttaa kuoliaaksi täällä Suomessa ja pelastaa siten koko maailma. Kai puolueessa uskotaan, että tukahduttamisen jälkeen virus pysyy poissa, jos rajamme jatkossa pidetään auki vain valkoihoisille kristityille.
_________________________________________
P.S. "Paras argumentti demokratiaa vastaan on viiden minuutin keskustelu keskivertoäänestäjän kanssa." (Winston Churchill)


22.5.2020 Koronapolitiikkaa

Koska aina lähden positiivisen kautta, pidin herättyäni myönteisenä sitä, että Helsingin Sanomat ei ilmestynyt. Kaikki aamuperkeleet jäivät vaimon iloksi käyttämättä. Koronan aikana HS:n asenne on ollut vielä enemmän kallellaan kokoomuksen suuntaan kuin aiemmin. Vielä maaliskuussa olin sitä mieltä, että lisäkallistus kaatumatta ei voisi olla mahdollista.

Viimeisten kahden kuukauden aikana olen lähettänyt henkilökohtaisen palautteen viidelle eri HS-toimittajalle heidän jutuistaan. Kaksi on vaivautunut vastaamaan. Viimeisimmän laitoin toimittajalle, joka haastatteli Jan Vapaavuorta. Hän kiukutteli jutussaan sitä, että Vapaavuori ei lainkaan kritisoinut hallituksen koronastrategiaa, vaikka hän useaan otteeseen sitä häneltä tivasi ja odotti. Sehän saattoi johtua siitä, ettei Vapaavuori nähnyt syytä siihen, eikö?

Sitten varsinainen limbo: ”Voiko sanoa, että tilannetta on hoidettu hyvin, jos syksyllä tulee uusi tautiaalto ja monet yrittäjät joutuvat jälleen sulkemaan palvelunsa mahdollisesti useiksi kuukausiksi?” Maailmassa on ilmeisesti kaksi, jotka tietävät, miten koronan toinen aalto olisi ilman rokotetta estettävissä. Toinen on Donald Trump ja toinen HS:n koronasta kirjoittava tiimi. Siksi se löytää joka ainoa päivä hallituksen toimista jotain nälvittävää. Ja nälvii vaikka ei löytäisikään.

Eilen Ruotsin Mika Salminen eli Anders Tegnell kertoi, että ajatus ns. laumasuojasta ilman rokotetta on perusteeton uskomus. En ole jälkiviisas, kun totean, että kuukausi sitten ihmettelin hänen ennustustaan, jonka mukaan laumasuoja saavutettaisiin Tukholmassa toukokuun lopussa. Tukholma on miljoonakaupunki, ja laumasuojan muodostuminen edellytyksenä tuolloin pidettiin sitä, että 60 prosenttia väestöstä on koronaviruksen sairastanut.

Tähän päivään mennessä Tukholmassa tartunnan on saanut 11 000 henkilöä. Eilen julkaistiin tietoja vasta-ainetutkimuksista. Vain noin seitsemällä prosentilla tukholmalaista on immuniteetti. Tätäkin taustaa vasten Suomi on onnistunut tämän päivän arvion mukaan erittäin hyvin, jopa kiitettävästi. Ymmärrän, että se kalvaa oppositiota ja kokoomuksen tukijoukkona häärivää Helsingin Sanomia, Iltalehteä ja Ilta-Sanomia. Eikö meidän kaikkien pitänyt olla isänmaan asialla?

Viimeisin gallup oli oppositiolle kuin suolaa haavoihin. Sen tultua julkisuuteen olin varma, että nyt Halla-aho ja Orpo lähtevät röyhistelemään kuin ukkometsot soitimella. Niinhän siinä kävi. Orpo esitti valheellisia väittämiä pääministeristä. Hän tiesi, että hänen ei tarvitse muuta kuin sytyttää pieni kynsituli, sen jälkeen tukijoukkona toimiva media ja some kyllä valuttavat siihen bensaa enemmän kuin kohtuullinen roihu vaatisikaan. Media ihmetteli, analysoi ja paheksui Sanna Marinin v-sanaa. Kas kun kukaan ei lähtenyt etsimään selitystä Marinin käytökselle kuukautiskierrosta, nainen kun on.

Jussi Halla-ahon pitää tehdä pesäeroa sekä hallitukseen että kokoomukseen. Niinpä hän kaivoi esiin Timo Soinin jytkyjä tuoneet teemat. Halla-aho vaatii, että hallituksen on ryhdyttävä valmistelemaan Suomen eroa Euroopan unionista. Vaatimus saattaa vedota 20 prosenttiin suomalaisista. Lisää gallupkannatusta tulisi, jos samalla vaatisi Sauli Niinistöä aloittamaan Vladimir Putinin kanssa neuvottelut Karjalan palauttamisesta. Vaikka sitten vain pullo kerrallaan.
_______________________________________
P.S. Kannattaa ensin selvittää tosiasiat, sitten niitä voi vääristellä miten haluaa.


19.5.2020 Tutut numerot

Tänään Salkkari kertoi, että Salon kaupunginjohtajan esitys lomautuksista kaatui kaupunginhallituksessa äänin 6-7. Keskusta ja kokoomus olivat ryhmäkurinsa velvoittamina pohjaesityksen kannalla. Toivottavasti koronavirus tukahtuu kesällä kuten lomautusaikeet hallituksen käsittelyssä eilen.

Kerrataanpa Salon lomautusten lyhyt oppimäärä. Vuonna 2012 kaupunginhallitus päätti yksimielisesti kahden viikon mittaisista lomautuksista, jotka koskivat noin 2 000 henkilöä. Seuraavana vuonna hallitus päätti äänin 7-6 lomauttaa suurin piirtein samat henkilöt kolmeksi viikoksi, paitsi peruskoulun ja lukion opettajat aluehallintoviranomaisen vaatimuksesta viideksi päiväksi. Hallituksen enemmistön eli seitsikon muodostivat kokoomus (3), keskusta (3) ja perussuomalaiset (1). Kuusikko puolestaan koostui demareista (3), sekä yhdestä vasemmistoliittolaisesta, vihreästä ja perussuomalaisesta.  

Vuonna 2014 hallitus päätti äänin 7-6 aloittaa yt-neuvottelut, joita pohjustettiin paikallisneuvottelulla lomarahoista. Kun paikallista sopimusta lomarahojen leikkaamisesta ei syntynyt, hallitus päätti äänin 7-6 jatkaa yt-neuvotteluja. Rintamalinjat olivat juuttuneet vuoden 2013 asetelmiin. Kuin asemasotaa juoksuhaudoissa.

Kun 7.4.2014 aloittelimme viimeistä yt-kokoustamme, Salkkarin nettisivuilla oli jo varttia aiemmin ollut uutinen, että hallituksen kokoomuslaiset ja keskustalaiset jäsenet sekä yksi perussuomalainen olivat maanantaina yllättäen evästäneet kaupunginjohtajaa luopumaan lomautuksista säästökeinona.  
Sitten myöhemmin kävi ilmi, että kaupunginjohtaja oli saanut lomauttajat luopumaan ajatuksesta. Itse asiassa kaupunginjohtaja pelasti keskustaoikeiston kasvot. Hän antoi jopa julkisuuteen ymmärtää, että poliitikot olivat evästäneet virkamiestä, vaikka asetelma oli päinvastainen.

Lopputulema oli, että kaupunki ei tuona vuonna lomauttanut henkilöstöään koulunkäyntiavustajia lukuun ottamatta. He eivät kuuluneetkaan noiden neuvottelujen piiriin, sillä heitä koskeva lomautuspäätös oli syntynyt jo aiemmin. Uskoisin, että saavutettuun lopputulokseen tyytyväisiä ovat kaikki muut paitsi Salon kuntalaisfoorumi, jossa usein haluttiin kaupungin työntekijöiden päitä vadille eli porukkaa pakkolomille.
Syyksi riitti se, että yksityisellä sektorilla lomautettiin. Sillä ei koskaan ollut ollut mitään merkitystä, että kaupungilla tilauskirjat olivat täynnä, ja töitä riitti toisin kuin yksityisellä puolella.

Sitten loppukevennys. Erään Salon taloutta koskeneen kokouksen jälkeen totesin kokoomuslaiselle vieruskaverille, että milloinkahan saamme ensimmäisen positiivisen uutisen. Hän tokaisi lakonisesti: ”Silloin, kun sinä jäät eläkkeelle”. Ja sitten me naurettiin. Huumorin kukka on kaunis kukka, mutta tilannekomiikan vieläkin soreampi. Naura itsellesi, niinhän muutkin tekevät!
_____________________________________
P.S. Demareiden hallitusryhmä pysyi eilen pitkästä aikaa yhtenäisenä. Sehän on uutinen an sich.



17.5.2020 Twiit, twiit

”Riippumaton” ja ”puolueeton” media on nyt vuorokauden kylvettänyt lukijoitaan uutisvirrassa, jossa ruoditaan pääministerin ja yhden oppositiopuolueen puheenjohtajan välistä twiittailua. Tuomareiksi on hankittu asiantuntijoita antamaan langettavia lausuntoja pääministerin sanomisista. Kärpäsestä on kasvatettu härkänen.

”Ajatus siitä, että pääministeri alkaisi julkisesti arvioida opposition kyvykkyyttä kansalaisten intressien kanavoijana tai määrittää politiikan totuuksia ja valheita on täysin kestämätön”, politiikan tutkija Johanna Vuorelma on twiitannut.
Olen lukenut Marinin ja Orpon käymän dialogin ja pidän Johanna Vuorelman lausumaa perusteiltaan täysin kestämättömänä. Tässä terveiseni Vuorelalle.

Pääministeri ei ole arvioinut Orpon kykyä miehenä eikä oppositiota kansalaisten äänitorvena.

Sanna Marin ei ole pyrkinyt määrittämään politiikan totuuksia ja valheita.

Marin on vain kertonut käsityksenään, mitkä Orpon väittämät eivät ole pitäneet paikkaansa.

Eikö pääministeri todellakaan saisi esittää omaa näkemystään tapahtumien kulusta.

Haluaako tutkija, että pääministeri seisoisi suukapula suussa ja kädet sidottuna toisen mätkiessä?

Parlamentarismin halveksimista ei ole se, että strategiasta ja sen mittareista kerrotaan infossa.

THL:n ja STM:n asiantuntijoilla ei ole asiaa eduskunnan kyselytunnille valistamaan 200 viisasta.

Tarvitaanko tuomareita jakamaan tuomioita silloin, kun kaksi poliitikkoa sanailee somesuomeksi?

Jos sana ”valheellinen” oli väärin valittu, olisiko ilmaisu väittämät eivät pidä paikkaansa ollut OK.
__________________________________
P.S. Politiikka on kuin ikkunan pesemistä, lika on aina toisella puolella.


15.5.2020 Jankutus jatkuu

Katsoin pitkästä aikaa hallituksen korona-infon. Pääministeri oli jälleen selkeä ja vastasi rauhallisesti jankkaavien toimittajien kysymyksiin. Sanna Marin väänsi jälleen kerran rautalankamallin Suomen strategiasta. Aivan varmasti HS, IS ja IL ihmettelevät jatkossakin, miksi pääministeri ei kerro, mikä strategia on käytössä.

Eilisessä Hesarissa toimittaja Paavo Teittinen kirjoitti hallituksen hämärästä, epäselvästä ja epäluottamusta herättävästä strategiasta. Kahtena päivänä peräkkäin HS on jutuissaan uhrannut kallista palstatilaansa pohdiskelulle siitä, mikä merkitysero on ilmaisuilla estää viruksen leviämistä ja estää viruksen leviäminen. Laitoin toimittajalle meilin, ja sain myös vastauksen. Koska minulla ei ole oikeutta julkaista hänen vastaustaan, tyydyn tässä vain referoimaan asiatarkasti antamaani palautetta.

Olen ansainnut leipäni kielenopettajana, siksi semantiikka kiinnostaa edelleen. Kun STM kirjoitti, että tarkoituksena on hallita virusta, oli paikallaan muuttaa sanamuotoa. Uuden version mukaan tarkoitus on siis estää viruksen leviämistä. Sanamuodon valinta on realismia, koska jokainen asioita vähän seurannut maallikkokin ymmärtää, että viruksen tukahduttaminen Suomessa ei tarkoita, että virus olisi kuollut. Vain terveyden ja virologian presidentti Donald Trump voi kuvitella ampuvansa sen tuhannen päreiksi.

Vapaassa demokratiassa opposition päämääränä on aina – valmiuslainkin aikana - kampittaa hallitusta. Meillä se on saanut ja saa varmasti jatkossakin voimakasta tulitukea pääkaupungin lehdiltä. Hallituksen hybridistrategia on ollut minulle kristallinkirkas jo viikkoja. Siksi minua viluttaa, että toimittajat heittäytyvät ymmärtämättömiksi, vaikka strategia on avattu heille useammin kuin didaktiikka normaalisti edellyttäisi. Eivät journalistit heikkolahjaisia ole; he heittäytyvät poliitikoiksi.

Uskon, että ainakin miespuoliset toimittajat tietävät, että hybridimallinen auto ei toimi pelkästään sähköllä tai polttoaineella vaan sekä että. Hallituksen malli on hybridi, koska viruksen leviämistä estetään, samalla kun rajoituksia asteittain poistetaan. Kysymyksessä on taitolaji, eikä (media)oppositio haluaisi nähdä Sanna Marinin onnistuvan vaikeassa tehtävässään.

Kun tautitilanne on ollut ja on hallinnassa, opposition ja sen apuvoimana toimivan median täytyy suunnata katseet pois positiivisesta nykyisyydestä sumuverhon peittämään tulevaisuuteen. Se, että tulevaisuus ei ole tarkasti kuvattavissa, on koko maailmaa koskeva ongelma. Epävarmuudessa eläminen tarkoittaa aina epämukavuusalueella olemista.

Kolmosen uutisten toimittaja nolasi itsensä aamuinfossa peräämällä tarkkaa tartuttavuuslukua, vaikka THL on jo päiviä sitten kertonut, että tilannetta seurataan – muistaakseni – kahdeksan muuttujan avulla. Yksi niistä on tuo RO-luku. Ei lääkärikään tuijota pelkästään verenpainetta ihmisen terveydellistä tilaa arvioidessaan.
HS, IS ja IL tulevat kirjoittamaan, että pääministeri Marin toistelee samoja vastauksia. Se pitää paikkansa, ja johtuu siitä, että toimittajat viikosta toiseen jankkaavat samoja kysymyksiä.  
_______________________
P.S. Kun selittää asian niin, että sitä ei voi olla ymmärtämättä, aina löytyy monta, jotka ovat ymmärtäneet väärin. (Murphyn laki)


12.5.2020 Juna liikkuu

Salon kaupunginjohtajan aamukammassa piikit ovat vähissä. Läksiäiskahveilla ei ole tapaa jaella risuja vaan pelkkiä ruusuja, koska se on kohteliasta. Siksi suhtaudun salolaisten päättäjien julkisuudessa hänelle jakamiin kehuihin varauksella eli med en nypa salt.

Salon valtuusto hyväksyi eilen Salon osallistumisen Tunnin juna-hankkeeseen äänin 35-15-1. Koska olen ihmettelijä, hämmästelin kokousuutista lukiessani selviä numeroita. Ne olivat paljon selvemmät kuin mitä olin odottanut. Olettamukseni perustui Salkkarin mielipide- ja tekstaripalstalla sekä facebookissa olleisiin kommentteihin. Junaa vastustavat hallitsivat kenttää, villitsivät sitä ja harhauttivat minua.

Äänestystulosten perusteella voi tehdä sen johtopäätöksen, että valtuusto jakaantui kolmeen osaan: absolutistit (kannattajat), totaalikieltäjät ja yhden käden-vastustajat. Viimeisen ryhmän nimi kaivannee lyhyen selityksen. Siihen kuuluneet eivät halunneet harata kaksin käsin vastaan. Koska äänestäjäjoukko on pitkälti mustavalkea, valitsemalla kyllä- tai ei-vaihtoehdon olisi heti tullut pyllistettyä monelle potentiaaliselle äänestäjälle. Kun tiedossa oli/on, että ratalinja on käytännössä kuin kiveen hakattu, yksikätisille oli selvää, että heidän esityksensä ei voisi toteutua. Me yritettiin-lakanoita voi nyt sitten vuoden päästä heilutella vaaliteltalla.

Sitten ihmettelin ensimmäisen ja toisen äänestyksen numeroita. Ensimmäisessä totaalikieltäjiä oli seitsemän ja yksikätisiä tusina, mutta toisessa äänestyksessä hallituksen pohjaesityksen vastustajia ei kuitenkaan ollut 19 vaan 15? Kolme yksikätistä päätti siis ryhtyä absolutistiksi. Juha Punta teki sitäkin jyrkemmän käännöksen: totaalikieltäytyjästä absolutistiksi.
Sitäkin ihmettelin, kuinka Pertti Vallitulle ei ollut saatu sijaistajaa. Loppuivatko varahenkilöt, kun kyseisessä pykälässä olisi tarvittu kolme varaa Osmo Fribergin ja Annika Viitasenkin jäävättyä itsensä? Vastuu siitä, että porukkaa on tarpeeksi, on ryhmän puheenjohtajalla.

Juna-casen ulkopuolella ihmettelin, mikä oli muuttunut vuoden 2018 huhtikuun ja eilisen välillä. Sanna Lundström jätti tuolloin kaikki kunnalliset luottamustoimet paitsi valtuuston työnantajaansa vedoten. Nyt hän lähti innostuneena opetuslautakunnan puheenjohtajaksi. Myönnän epäileväni, että kyse omasta puutteellisesta kyvystäni ymmärtää asiassa parin vuoden takaista jääviyttä.

Tullessaan kaupunginjohtajaksi Lauri Inna hyppäsi liikkuvaan junaan. Liikkuvasta junasta hän myös hyppäsi pois. Arkistoja kaivelematta omaan muistiini luottaen yritin listata Lauri Innan ”suurteot” tynkäpestinsä aikana. Suunnitelmat Lounavoiman polttolaitoksen rakentamisesta Saloon ja sairaalahanke olivat käynnissä jo ennen vuoden 2017 kesäkuuta. Tunnin juna puolestaan oli ja on valtakunnan hallituksen hanke. Näytöt näiden ”häntien” hoitamisesta vakuuttivat Keskon johdon. Onnea ja menestystä!
______________________________________
P.S. Pikkuseikat muodostavat kokonaisuuden, mutta kokonaisuus ei ole pikkuseikka.” (Michelangelo)


10.5.2020 Äitienpäivänä

Suomessa on vain seitsemän virallista liputuspäivää. Äitienpäivä on yksi niistä, vaikka juhlan juuret ovatkin Amerikassa. Äidit ovat liputushierarkiassa korkeammalla kuin kulttuurihenkilömme, mutta samalla tasolla kuin Mannerheim. Kansalaissodan jälkimainingeissa syntyneenä ja suojeluskuntavääpelin tyttärenä äitini kunnioitti häntä paljon enemmän kuin minä reservin luutnanttina.

Äitini syntymästä tulee elokuussa kuluneeksi 102 ja kuolemasta 29 vuotta. Isäni vaikutus luonteeseeni on valitettavasti ollut suurempi kuin äitini. Siitä huolimatta tai juuri siksi äitini oli minulle läheisempi ja rakkaampi, vaikka en hänen kanssaan isänmaallisuudesta kirkosta ja uskonnosta samaa mieltä ollutkaan. Uskon, että erilaiset näkemyksemme johtuivat ennen muuta ikäerosta ja kokemuspohjasta. Vaaliuurnilla näkemyseromme ymmärtääkseni haalenivat tai jopa hävisivät.

Yleisellä tasolla hyvän äidin ominaisuuksiin luetaan sydämellisyys, hellyys, lempeys, ymmärtäväisyys ja oikeudenmukaisuus. Äitini täytti hyvin nuo vaatimukset, mutta hän olisi voinut kuitenkin olla itsenäisempi, määrätietoisempi ja kunnianhimoisempi. Kiltteydestä kun ei yleensä valitettavasti palkita.
______________________________________
P.S. Itse olen kahden aikuisen miehen isä, ylpeäkin. Ja iloinen siitä, että äitini ehti nähdä pojanpoikiensa varttuvan.


8.5.2020 Kolmannes meistä on tänään epidemiologi

Suomessa on noin 5,5 miljoonaa asukasta, ja heistä ikänsä puolesta noin 80 prosenttia on täysi-ikäisiä. Seuraamalla somea ja iltapäivälehtiä voi stetson-menetelmällä (suoraan hatusta) tehdyllä mallinnuksella esittää, että maallikkoepidemiologien määrä leviää pandemian tavoin eli eksponentiaalisesti.

Karkea arvio on, että tässä koronavaiheessa noin kolmannes aikuisväestöstä oli altistunut ja pitää itseään julkisesti puolueettomana asiantuntijana. Tietämystä esiintyy myös latenttina kaikkialla mutta ei kuitenkaan perussuomalaisessa populaatiossa. Oireettomien määrää on paljon vaikeampi arvioida kuin voimakkaasti oirehtivien. Nykydatan perusteella on mahdotonta estimoida, missä tautitilanteessa nyt mennään. Mikäli Koronan tukahduttaminen edellyttää, että 60 prosenttia aikuisväestöstä on saanut asiantuntijatartunnan, huippu voidaan saavuttaa pian tai sitten se siirtyy. Kanssani samantyyppisiä havaintoja on tehnyt myös Uutissirkus.

Satiirisen esileikin jälkeen sitten suoraan ytimeen. Neljä päivää sitten Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa harmiteltiin sitä, että poliittinen väittely meillä on lamaantunut. Eikö pikemminkin olisi voinut kuvitella, että lehti olisi toppuutellut poliitikkoja ja varoitellut heitä ryhtymästä tukkanuottasille tilanteessa, jota ymmärtääkseni laajalti pidetään vakavana. Jopa niin vakavana, että se peittää alleen ainakin sen kaikkein härskimmän puoluepolitiikan, jota ei voi pitää veneenkeinuttamisena.

Eilen HS jatkoi valitsemallaan tiellä. Talouden ja politiikan toimituksen esimies Jussi Pullinen meni huomattavasti pidemmälle kuin pääkirjoitus. Hän kirjoitti, että ”Politiikan on ihan pian etsittävä tie ulos kriisin hiljaisuudesta.”Pullinen kaipaa tai suorastaa janoaa puoluepolitiikkaa kehiin. ”Yksi koeteltu tapa etsiä syvän kriisin jälkeen politiikalle uutta suuntaa on antaa vaihtoehdot kansalaisten arvioitaviksi vaaleissa.” Onkohan hän unohtanut, että vaalikaudesta vasta ensimmäinen vuosi on kulunut. Kekkosen aikana homma meni niin, että päämies ei sallinut hallitusten istua neljää vuotta. Kekkosen haamuko tämä Pullinen on?

Ja lopuksi vielä maan hallituksen valitsemasta virusstrategiasta. Oppositio ja varsinkin persut luulottelevat kansalaisille, että nyt ei pyritä tukahduttamaan vaan hidastelemaan, mikä on katastrofi. Koska en halua asiantuntijaksi, siteeraan Aki Lindéniä:

”Tukahduttamisen keskeinen keino on siis edellä kuvaamani ”Testaa-Jäljitä-Eristä-Hoida” -malli. JUURI SE ON SUOMEN HALLITUKSEN LINJA! Siksi en ymmärrä, miksi täysin harhaanjohtavasti yritetään väittää, että se ei olisi hallituksen linja, vaan hallitus pyrkisi tartuntojen lisäämiseen ja sitä kautta ”laumasuojaan”.

Lindénin mukaan hallitus ei ole julistanut tukahduttamislinjaa näyttävästi siksi, että kukaan maailmassa ei tiedä, onnistuuko tukahduttaminen nykyisessä kansainvälisessä länsieurooppalaisessa maassa, ennen kuin rokote on käytettävissä. Vaikka virus saataisiin tukahdutettua Suomesta, se elää maailmalla. Marinin hallitus tekee oikeita asioita ja niitä, joita oppositio kirkuen näyttävästi vaatii.
____________________________________
P.S. Islanti on selättänyt viruksen, mutta se voi palata saarelle. Ei tuulen vaan turistien mukana.


6.5.2020 Lauri Innan tynkäpesti

Salosta tuli kaupunki 60 vuotta sitten, vaikka nykyinen hallinto onkin vasta yksitoistavuotias. Täällä on ollut kuusi kaupunginjohtajaa: kaksi on kuollut, ja kolme heistä on aktiivisia eläkeläisiä.

Poislähtevästä Lauri Innasta tulee ensimmäinen täkäläinen kaupunginjohtaja, joka siirtyy toiseen tehtävään. Hänen virkakautensa jää kolmen vuoden mittaiseksi tyngäksi, edeltäjät toimivat virassa 8-22 vuotta. Poikkeuksena kuitenkin kaikkein nuorimpana tehtävään valittu Viljo Mertano, joka menehtyi kesken virkakautensa vuonna 1964.  
Lauri Inna valittiin virkaansa käsipallolukemin 28-23. Alle nelikymppisellä Innalla oli johtajakokemusta vain kahdesta pikkukunnasta. Salolaiset päättäjät arvelivat, ja jotkut jopa uskoivat, että uusi ja entistä haasteellisempi tehtävä saisi vastavalitun pysymään virassa jonkun tovin.

Tuskin yksikään päättäjä olisi vuonna 2017 uskonut, että uusi valintaprosessi jouduttaisiin käynnistämään jo kolmen vuoden kuluttua. Ei, vaikka tiedossa oli, että edellinen virka Hattulassa oli kiinnostanut vain vajaan vuoden. Toivottiin, että nuori ja dynaaminen Inna kypsyisi suuren kaupungin johtajaksi, mutta hän kypsyikin kuntajohtajuuteen.
Kolmea vuotta voi syystä pitää sangen lyhyenä virkakautena; onhan valtuustokauden pituuskin neljä vuotta. Sekin on monelle uudelle päättäjälle aivan liian lyhyt oppimisaika, jotta he voisivat hoitaa merkittäviä luottamustehtäviä. Määräaikaiset julkishallinnon virat puolestaan ovat viiden tai seisemän vuoden mittaisia.

Eroava Inna siirtyy Keskon palvelukseen, eikä hän ainakaan juuri nyt pyri hyödyntämään Salon kolmen vuoden kokemusta, pyrkiäkseen eteen- ja ylöspäin julkisella sektorilla. Mutta voihan sekin aika vielä koittaa. Innan edeltäjät olivat eri sukupolven edustajia, eivätkä he surffailleet julkisen ja yksityisen (suljetun) sektorin välissä. Tämän päivän katsannossa sitä kai pidetään vanhakantaisena ja jopa dismeriittinä.
Yksilön näkökulmasta siirtyminen uppoavasta kunta-aluksesta vakavaraiseen Keskoon on ymmärrettävä ja perusteltu loikka. Kesko on juuri ilmoittanut, että sen liikevoitto tammi-maaliskuussa oli noin 65 miljoonaa euroa. Viime vuoden viimeinen kvartaali oli tuplasti tätäkin tuottoisampi. Salon kaupungin talous puolestaan oli sangen huonoissa kantimissa jo ennen Koronaa. Sopeuttamistarve vuositasolla on 15 miljoonasta ylöspäin vastaajasta riippuen. Viruksen aiheuttamaa lopullista ahdinkoa ei varmaan edes talousjohtaja lähde tässä vaiheessa tarkaksi euromääräksi muuttamaan.

Innan henkilökohtaista tilinpäätöstä kolmen vuoden tynkäpestistä on objektiivisesti vaikea tehdä. Kolmesta vuodesta vähintäänkin ensimmäinen kuluu kaupunkiin ja työtovereihin tutustuessa sekä uuden opettelussa. Tehokasta työkautta ei jää kahtakaan vuotta, sillä nyt ajatukset ovat jo olleet tulevassa haasteessa. Moni salolainen liittää kaupunginjohtaja Innan Tunnin junaan joko hyvässä tai pahassa mielessä. Jakolinja näkyy aivan varmasti seuraavien kunnallisvaalien tuloksissa.
Kuinka moni vielä muistaa hyperloopin, jonka noin 600 asukkaan Hajala hävisi 470 asukkaan espanjalaiselle Pueblo Bobadillalle tai sähköauton latausalusta-aihion? Entä tavoitteen Suomen älykkäimmäksi kaupungiksi?
_____________________________________
P.S. Julkaistu tänään Salon Seudun Sanomissa



4.5.2020 Väittely lamassa

Uutisvirrassa silmiini sattui Jussi Halla-ahon kirjoitus. Hän aloitti juttunsa sovinnollisesti jopa neutraalisti. Se ei kuitenkaan millään tavalla ennakoinut läpisurkeaa loppua. Halla-aho on varmasti keskimääräistä perussuomalaista älykkäämpi. Siksi jäin ihmettelemään, kuinka hänen ajattelunsa loppui ja ote kirposi.

Aivan järkevässä alkuosassa hän piti mahdollisena, että Suomella on hyvät mahdollisuudet selvitä viruskriisistä monia muita maita vähemmin vaurioin. Tuonhan voi tulkita positiiviseksi palautteeksi hallitukselle ja sen toimille. Sitten tuli ”loppuhuipennus”, joka oli kuitenkin sen vastakohta eli täydellinen mahalasku. Muistista eikä suinkaan lonkalta lähes sanatarkka lainaus: Yksikään ministeri ei kanna vastuutaan. Avustajia on sellainen määrä, että päät kolisevat yhteen. Kaikki ovat pihalla kuin lumiukot.
Olikohan tuo sittenkin surkean avustajan onneton tuotos, koska sisältö on samaa luokkaa kuin somekeskustelussa olemattomin tiedoin tehty mitätön huitaisu?

Helsingin Sanomat oli tänään pääkirjoituksessaan harmissaan siitä, että ”poliittinen väittely on lamaantunut”. HS toi julki huolensa lamaantuneen väittelyn lisäksi siitä, että hallituksen rooli on korostunut ja oppositio hiipunut kuulumattomiin. Pahaa mieltä aiheutti sekin, että Marin ja Kulmuni pääsevät lähes päivittäin antamaan lausuntoja Säätytalon portailla.
Neljäs harmituksen aihe oli hallituksen siirtyminen uutisointiin; pois ovat jääneet poliittisluonteisten perustelujen esittämiset päätöksille. Lisäksi huonona piirteenä on, että ärhäkkä epidemia on taltuttanut ärhäkkään opposition.

Pääkirjoitus herättää ainakin seuraavat keskeiset kysymykset:
1. Onko meillä Suomessa nyt pandemian aiheuttama demokratiavaje siksi, että oppositio on puhtaasti taktisista syistä laittanut sordiinon päälle?
2. Jos hallitus olisi epäonnistunut jossakin olennaisessa, eikö oppositio silloin olisi nostanut eduskunnassa äläkän isosta kuvasta jäämättä kiinni lillukanvarsiin?
3. Onko kansa sittenkin väärässä, kun se luottaa hallitukseen siinä missä presidenttiinkin?

Tänään juuri Maikkarilla viiden jälkeen Halla-ahoa haastateltiin ja kysyttiin, mitä rajoituksia hänen johtamansa persut olisivat edelleen rajoittamassa ja mitä avaamassa. Jos ymmärsin miestä oikein, hänellä ei ollut esittää mitään sellaista, mitä hallitus ei itse jo olisi pohtinut. Saattaisin kehua Halla-ahoa, jos hän populistisen minänsä sijaan olisi älyllisen analyyttinen.
_____________________________________________________
P.S. Miksi syyttää hallitusta, jos oppositio on lamaantunut?



Uutiset Salo.fi

Tietoa koronavirustilanteesta

Lue lisää »

Kaupungintalon ja Halikon virastotalon ovet ovat kiinni 2.8.2020 asti

Lue lisää »

Uutiset Demokraatti.fi

Takki kääntyi vauhdilla: ”Ruotsin valitsema strategia on hyvä” – vielä aamulla valtionepidemiologi oli aivan toista mieltä

Ruotsin valtionepidemiologi Anders Tegnell vakuutti keskiviikon tiedotustilaisuudessa, että Ruotsin valitsema strategia koronavirustaistelussa on edelleen...

Lue lisää »

”Tämä on erittäin tervetullut uutinen” – Karjaan ongelmallinen risteysalue saa alikulun

SDP:n kansanedustaja Johan Kvarnström on tyytyväinen historiallisen lisätalousarvion tuomiin tarpeellisiin panostuksiin koulutukseen ja nuorten...

Lue lisää »