web stats
slideshow
Antero Leppänen

Muualla verkossa

Maaliskuu 2021

31.3.2021 Milloin piina hellittää?

Huhtikuun kuntavaalit siirrettiin kesäkuulle. Vain perussuomalaiset vastusti siirtoa, koska puolue halusi erottua muista ja saada medianäkyvyyttä. Puoluejohto laskeskeli, että vaalien peruminen aivan viime tipassa raivostuttaisi äänestäjiä. Gallupien mukaan se oli virhearvio; enemmistö puoluetta kannattavistakin on pitänyt siirtoa oikeana ratkaisuna. Mitä hyötyä tai haittaa vastustamisesta puolueelle loppupeleissä on, jää ensin spekuloitavaksi ja lopuksi selvittämättä.

On vaikea uskoa, että vaatimalla oikeusministeri Henrikssonin eroa perussuomalaiset olisivat onnistuneet haalimaan uusia kannattajia. Hanke oli kaksinaamainen, koska perustuslakivaliokunnassa kaikki puolueet olivat sitä mieltä, että siirto oli lainmukainen. Haluttiin turvata sekä terveyttä että demokratiaa.
Oikeusministerin luottamuksesta äänestettäessä kokoomus yllätti kenties myös osan omistakin kannattajistaan hyppäämällä perussuomalaisten kelkkaan. Kokoomushan oli ”parlamentaarisessa valmistelussa” hyväksynyt vaalien siirtämisen, eikä se tapahtunut edes pitkin hampain. Linjattomuudestakin voi tulla linja. Vai oliko tässä kysymys peruskokoomukselaisuudesta?

Korona on lähes kokonaan lopettanut turvapaikanhakijoiden tulon. Siksi maahanmuuttovastaisuus soveltuu vaaliteemaksi yhtä huonosti kuin kulkutautimyönteisyys. Halla-aholaisten keskeinen hokema onkin nyt, että perussuomalaiset tulevat nujertamaan keskustan niissäkin kunnissa, joissa puolueella on perinteisesti ollut vahva kannatus.

Politiikkaa kommentoivat ennustavat keskustalle surkeaa vaalitulosta. Halla-aho on rummuttanut jo kauan, että rökäletappion jälkeen keskusta kypsyy ja lähtee hallituksesta. Ei ole laitonta käydä vaaleja teemoilla, joilla ei mitään tekemistä kunnan toimivaltaan kuuluvien asioiden kanssa. Mikään itsestäänselvyys ei kuitenkaan ole, että perussuomalaisten aggressiivinen agitaatio puree juureviin keskustalaisiin jokaisessa keskustalaisessa kunnassa. Uskon, että keskustajohdon kipukynnys tulee kesäkuussakin olemaan korkea siitä huolimatta, että puolue ei vaaleissa yllä kolmen parhaan joukkoon.

Pandemia on kurittanut meitä jo yli vuoden. Silti oli hämmästyttävää, että maamme suurimman lehden pääkirjoituksessa (23.3.) vaadittiin hallitusta kertomaan kansalaisille, milloin tämä piina oikein hellittää. Mikäli Jussi Halla-ahon hellimä ajatus hallituksen hajoamisesta kunnallisvaalien jälkeen toteutuisi, piinan päättymistä olisi entistäkin vaikeampi ennustaa.
Realistisuudessa Halla-ahon toiveuni lienee samalla tasolla kuin THL:lta hiljakkoin julkisuuteen lipsahtanut laskelma jopa 11 000 tuhannesta koronatartunnasta päivittäin, jos kaikki menee mönkään.
Suuri vaara sen sijaan on, että työnantajajärjestöjen toimet yleissitovuuden purkamiseksi johtavat hankaliin työtaisteluihin juuri silloin, kun tarvittaisiin yhteisymmärrystä talouden vakauttamiseksi.

Hallitus on antanut eduskunnalle liikkumisen rajoittamista koskevan esityksen, mutta päätöksiä on odotettavissa vasta pääsiäisen jälkeen. Piinaviikko on nyt menossa maallisessakin mielessä tartuntamäärien päivittäistä kehitystä seurattaessa ja niiden vähenemistä odoteltaessa.
_____________________________________
P.S. Julkaistu tänään Salon Seudun Sanomissa


30.3.2021 Jotain rotia!

Toistan tarkoituksellisesti itseäni, kun kirjoitan ironisesti, että pääkaupungin mediaa ei voi syyttää yksipuolisesta hallituksen kritisoimisesta ja mollaamisesta. Se on toiminut täysin tasapuolisesti, koska edellisellä hallituskaudella kritiikki kohdistui oppositioon.

Suomessa sanomalehtien valtaenemmistö on aina ollut porvarillisten puolueiden äänenkannattajia tai riippumattomiksi verhottuja. Kun vasemmistolla oli enemmistö eduskunnassa 60-luvulla, sen lehtien osuus levikistä oli alle 15 prosenttia. Tästä voisi tehdä sen johtopäätöksen, että lehtihegemonialla ei ollut merkitystä puolueiden kannatukseen. Mutta voi kysyä, kuinka paljon suurempi vasemmiston enemmistö olisi ollut, mikäli sen lehdillä olisi ollut edes 50 prosenttia koko levikistä. Tänään tilanne on vieläkin yksipuolisempi, koska SDP:n ja vasemmistoliiton äänenkannattajat ovat kuin  sukupuuttoon kuolleita. Perustuslaissa mainittu sanavapaus on jo vuosikymmeniä lehdistössä ollut rahan vapautta.

Gutta cavat lapidem non vi sed saepe cadendo tarkoittaa suomeksi, että vesipisara ei koverra kiveä voimalla vaan usein putoamalla. En tiedä, onko lehtien toimituksissa nykyään latinaa lukeneita. Pääkaupunkiseudun median toimintatapaa tarkastelemalla voisi kuvitella että on. Lukijat ovat kivi ja piilovaikuttaminen on ne pisarat, jotka uudestaan ja uudestaan porautuvat lukijan aivoihin.

Helsingin Sanomien pääkirjoitussivulla on nykyään lähes joka päivä jokin pitempi tai lyhyempi poliittinen kannanotto, jossa kerrotaan, että maan hallitus a) on toiminut liian hitaasti b) on hätiköinyt c) on kuunnellut liikaa terveysviranomaisia d) ei ole noudattanut terveysviranomaisten lausuntoja e) on laiminlyönyt hyvän taloudenhoidon f) ei ole antanut yrityksille vastikkeetonta viittä miljardia g) on rikkonut perustuslakia ja h) on jumittunut juridiikkaan. Eikä tuossa vielä ollut edes kaikki. Siksi johtopäätös on, että Hesari ei ole mikään vallan vahtikoira vaan kaikelle räksyttävä piski, kuin BZ eli Ben Zyskowicz.

Hesarin pääkirjoituksessa tänään väitettiin, että hallitus on päässyt terveysviranomaisten selän taakse suojaan sanomalla noudattavansa asiantuntijoiden linjauksia. Tarkoittaako Hesari, että hallituksen ei olisi tullut ottaa huomioon THL:n näkökantoja? Tarkoittaapa hyvinkin. Siinä tapauksessa HS nimittäin olisi opposition ja muun pääkaupunkiseudun median ohella saanut paremman lyömäaseen: hallitus luulee olevansa Jumala, jonka ei tarvitse kuunnella asiantuntijoita.
Pääkirjoituksessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta syytetään tarkoituksella väärin tehdyistä mallinuksista, jotka ovat syntyneet poliittisessa ohjauksessa. Kuulostaa aivan trumpismilta suomalaiseen tapaan: kun asia ei miellytä, takana täytyy olla vilppiä.

Onko HS sitäkin mieltä, että elinkeinoelämän etujärjestöt kusettivat kansaa ja hallitusta ennustelemalla, että Suomen talous tulee kärsimään koronasta pahemmin kuin muut EU-maat?  Se ennuste meni väärin, Suomen BKT:n lasku oli maltillinen. Myös koronan aiheuttamien konkurssien määrää liioiteltiin. Koronan epidemiologisessa hoitamisessa Suomi on Euroopan kärjessä. Eikö se ole uutinen, että täällä on parhaiten torjuttu tartuntoja ja kuolemia, mikä ei varmaankaan ole onnistunut pelkästään käsiä pesemällä?
________________________________________
P.S. Kun tai jos Suomen ilmaantuvuusluku laskee tällä viikolla päivittäin kolmosella alkavaksi, media ja oppositio aloittavat heti varmaan vastuuttoman nillityksen rajoitteiden purkamisesta.


24.3.2021 Uutisia rintamalta

Eilinen A-studio olisi ollut täysi farssi ilman Aki Lindėniä. Ben Zyskowicz ei esiintynyt sivistysporvarina vaan agitaattorina. Hänen esityksensä oli hyvin harjoiteltu. BZ:n teatraalinen raivo pääsi yllättämään vassari Anna Kontulan aivan totaalisesti. Niin myös toimittajan, joka jäi sekä kädettömäksi että sanattomaksi

Zyskowicz on juristi, mutta minulla ei ole mitään käsitystä siitä, onko hän ollut koulutustaan vastaavassa työssä. Eilen hän kuitenkin survoi suohon nimeltä mainiten ainakin kolme asiantuntijaa, jotka BZ:n mielestä ”terrorisoivat” koronataistelua pitämällä kaikkia toimia perustuslain vastaisina. Minulle tuli mieleen entinen puolustusministeri Jussi Niinistö (ps), joka kutsui asiantuntijoita perustuslakitalibaneiksi.

Kun seuraa pääkaupunkimediaa (HS, IL ja IS) ja kuuntelee oppositiopuolueiden nillitystä, saa sen kuvan, että Suomi (= hallitus) on täysin epäonnistunut pandemian vastaisessa taistelussa. Kuitenkin käytettävissä olevat tunnusluvut todistavat aivan päinvastaista. Suomen ilmaantuvuusluku oli eilen 172. Pohjoismaista ainoastaan Islanti pääsi sen alle ja Euroopassakin tietojeni mukaan vain Britannia, Irlanti ja Portugali. Tuo kolmikkohan kävi kaaoksessa, mutta pääsi siitä nykytasolle sotatilaa muistuttavien jyrkkien rajoitusten kautta. Meillä tartuntojen määrä koko pandemian aikana on ollut 12 993 miljoonaa asukasta kohti, mikä on Euroopan alhaisin luku. Koronakuolemia 146 miljoonaa asukasta kohti, se on toiseksi vähiten Euroopassa.

Oppositio ja pääkaupunkiseudun media peräävät johtajuutta, mutta samaan aikaan syyttävät pääministeriä komentamisesta. THL on suositellut rajoitusten lisäämistä tietyillä alueilla, ja pääministeri otti neuvosta vaarin. Vaikka kaikki puolueet ovat vannoneet kuuntelevansa asiantuntijoita, THL:n suositus kaikui kuuroille korville. Tätä kirjoittaessani uutisoitiin eilisistä tartunnoista: koko maassa 803, joista 63 prosenttia Helsingissä ja Uudellamaalla. Johtopäätökset?
__________________________
P.S. "Tämä ei ole loppu. Eikä tämä ole edes lopun alku. Mutta tämä on, kenties, alun loppu." (Winston Churchill)


23.3.2021 Arvoisa päätoimittaja

Helsingin Sanomien pääkirjoituksen otsikkona tänään oli Kärsivällisyys on koetteilla. Se pitää paikkansa. Kärsivällisyyttä todella koeteltiin kirjoitusta lukiessani. Siinä väitettiin, että kansalaisille ei enää riitä käskynjaossa seisominen. Heille pitäisi kertoa, milloin tämä piina hellittää. Kirjoituksessa vedottiin päättäjiin yleensä, mutta kai hallitusta tarkoitettiin. Arvoisa päätoimittaja, minusta tuo on kohtuuton, käsittämätön ja populistinenkin vaatimus, sillä kristallipalloa ei ole kenelläkään koko maailmassa.

Se, että Saksassa poliittinen johtajuus on kateissa, johtuu Merkelin luopumisesta ja siitä, että hänen saappaisiinsa ei ole ainakaan vielä löydetty riittävän suuria jalkoja. Edellä olevasta ei suinkaan seuraa, että Suomessakin poliittinen johtajuus olisi hukassa.
Näen myös jonkinlaisen epäloogisuuden siinä, että samalla kun vaaditaan johtajuutta, vastustetaan määräysten antamista, mikä kuitenkin on olennainen osa kaikkea johtajuutta. En halua Suomeen Sveitsin mallia: tietääkseni siellä päätetään kansanäänestyksellä, mitkä rajoitukset otetaan käyttöön!

Kun pääministerin suosio viime keväänä nousi jo lähelle TP:n lukuja, pääkaupunkimedia (HS; IL ja IS) toisteli, että se johtui maltillisista tappioista koronasodassa, mikä ei mitenkään ollut pääministerin ansiota. Pääministeri sai aiheetonta ansiota siitä, että Suomen väestöntiheys on vain 18 henkeä neliökilometriä kohti. Ja toiseksi siitä, että kansa luottaa viranomaisiin: pesee käsiään, kun käsketään.
Kun nyt kolmas aalto jyllää koko maailmassa, pääkaupunkimedia on sitä mieltä, että se johtuu hallituksen epäonnistumisista lähes kaikessa. Kuitenkaan esimerkiksi sitä, että Astra Zeneca oli yhtenä päivänä turvallinen ja turvaton seuraavana, ei voi laittaa hallituksen piikkiin, koska vastuu nimittäin oli ja on terveysviranomaisilla. Kuntavaalien siirtäminenkään ei ollut hallituksen vaan eduskunnan päätös. Sen takana olivat kaikki vastuulliset oppositiopuolueetkin.

Olen samaa mieltä, että tänä vuonna juridiikka on hallinnut liikaa keskustelua toimenpiteistä, mutta hallitus toimii olemassa olevassa lakikehikossa, joka ei sovellu pandemia-aikaan. Kohtuutonta on siksi syyttää hallitusta "ihmisten päiden yli" menemisestä.
Pääkirjoituksessa vaaditaan tietoa, mitä liikkumisrajoitukset mahdollisesti tarkoittaisivat. Lienee kohtuullista antaa hallituksen keskustella perusteellisesti asiasta, ennen kuin se tulee julkisuuteen. Olen ymmärtänyt, että asiassa kuullaan kaikkia eduskuntapuolueitakin. Raakileen käsittely vain johtaisi huutoäänestyksiin. Vai haluaako HS käyttöön Sveitsin mallin?  

Eikö ilmaantuvuuslukuja vertailemalla voisi kuvitella, että kansalaisilla on kaikki syy luottaa koronataistelun rintamakomentajaan. Suomen luku oli eilen 172,4, Ruotsin 587,3, Norjan 221,3 ja Tanskan 184,2. Myös rokotuksista ivaillaan, vaikka Suomessa rokotettujen osuus väestöstä on Euroopan unionin korkein.
Suomi on niin demokraattinen maa, että hallituksella ei ole omaa radiota, tv-kanavaa tai lehteä. Kansalaiset saavat siksi suuren osan tiedoistaan median suodattimien kautta. Pandemiatilanteessa toivoisin "riippumattomien" tiedotusvälineiden kantavan paremmin vastuutaan objektiivisuuden asianajajana. Pääkirjoitus kertoo kuitenkin - kuten normiaikoina - lehden linjasta.
_____________________________
P.S. Yllä oleva on kirjoitettu ennen tietoa siitä, että oppositio vastustaa lisätoimia viruksen lamaannuttamiseksi.


21.3.2021 Nyrpeä ja aurinkoinen toimittaja

Viikko sitten katselin, kun YLE:n toimittaja Seija Vaaherkumpu haastatteli pääministeri Sanna Marinia. En tiedä, miltä studiossa tuntui, mutta kotisohvalla aistin kylmyyttä, joka ei ollut lähtöisin pääministeristä. Parin minuutin small-talkin jälkeen toimittaja aloitti vaalitenteistä tutun tykityksen. Hän keskeytti Marinin toistuvasti, ei juurikaan tyytynyt ensimmäiseen eikä vielä toiseenkaan vastaukseen ja antoi palautteensa nyrpeinä ilmeinä.

Jan Vapaavuori on pääkaupunkimedian avustamana kuuluvasti kritisoinut hallitusta ja nimenomaan pääministeriä lähes kaikesta; niin tekemisistä kuin tekemättä jättämisistäkin. Siksi eilen odotin Seija Vaaherkummun ottavan saman linjan Vapaavuoren kanssa. Kysyy esimerkiksi, katsooko Vapaavuori epäonnistuneensa pormestarina, koska Helsingissä tartuntojen määrä ja ilmaantuvuusluku huitelevat korkealla.

Koin raskaan pettymyksen. Pääministeriä haastatteli tiukka hapannaama, mutta Jan Vapaavuoren kanssa jututusteli täti aurinkoinen. Kun ottaa äänen pois ja katsoo keskustelijoiden ilmeitä, voi kuvitella heidän puhuvan esimerkiksi siitä, mitä kaikkea ihanaa he tekevät, kun koronasta on selvitty.

Jan Vapaavuori on syyttänyt pääministeriä siitä, että hän suositteli pääkaupunkiseudun liikuntapaikkojen sulkemista, mutta ei suostunut Vapaavuoren pyynnöstä huolimatta nimeämään "vaarallisia" lajeja. Eikä mennyt kauan aikaa, kun Vapaavuori syytti Marinia komentelusta ja käski häntä lopettamaan nuorten syyllistämisen. Tiukka haastattelija olisi kysynyt esimerkiksi: Onko teidän vaikea hyväksyä se, että hallituksen avainministerit ovat nuoria naisia? Mutta eipä kysynyt.

Virusmuunnoksen pääsy Suomeen pistettiin yhdessä hallituksen piikkiin. Vapaavuoren mielestä Suomen hallituksen olisi pitänyt rajoilla toimia samoin kuin muut Pohjoismaat. Eikö tässä kohtaa haastattelijan olisi pitänyt kysyä, onko homma heillä nyt Suomea paremmin hallinnassa. Suomessa nimittäin ilmaantuvuusluku tänään on 169, Ruotsissa 578, Norjassa 204 ja Tanskassa 174.
Vapaavuori ei kysyttäessä pitänyt minään ongelmana, sitä, että rekkakuskit saavat tulla ja mennä Tallinnan ja Helsingin välillä testauttamatta itseään tai näyttämättä todistusta "puhtaudestaan". Toimittaja vaikutti tyytyväiseltä eikä tehnyt lisäkysymystä.

Jan Vapaavuori sai toimittajalta aivan erilaisen kohtelun kuin Sanna Marin, mutta se ei voi johtua siitä, että Jan on ”vain” pormestari ja Sanna pääministeri. Vapaavuori ole mikään sitoutumaton kuntajohtaja vaan täysverinen kokoomuspoliitikko, jonka nimi on esillä, kun puolue nimeää oman presidenttiehdokastaan. En myöskään haluaisi uskoa, että syynä olisi sukupuoli.
Marinin haastattelun loputtua toimittaja taisi itsekin ymmärtää olleensa kohtuuton ja armoton, koska hän esitti kömpelön anteeksipyynnön. Mutta maitohan oli jo maassa.
____________________________________________
P.S. Vaaherkumpu sanoi lopuksi, että hänen kysymyksensä eivät olleet kritiikkiä vaan tiedonhankintaa.


19.3.2021 Kesäkuu kuumentaa

Keskiverto kuntavaaliehdokas toimii kuin karhu, joka on horroksessa talven. Ehdokas puolestaan nukkuu kolme ja puoli vuotta, ja herää sitten kertomaan, mitä kilpailijoiden rauhaan kuuluu. Salo synnytettiin 11 vuotta sitten, mutta sama jänkkäys keskustan ja entisten kuntakeskusten välillä on jälleen käynnistetty.

Itse asiassa teematkin ovat edelleen samat; lapset ja vanhukset ovat keskuudessamme. Muistan menneisyydestä kiivaan taistelun vanhainkodeista. Entisissä kuntakeskuksissa olleita laitoksia puolustettiin sellaisella kiihkolla, että vain kyläkouluja koskevissa kiistoissa on ylletty samanlaiseen intensiteettiin. Kuin timanttina kultasormuksessa pidän lausahdusta, että kulmakunnan elinvoimaisuuden takeena on siellä sijaitseva vanhainkoti.

Nyt Salon Seudun Sanomien tätä mieltä-palstalla sitten jälleen alettu vääntää koulujen lakkauttamisista. Eilen kirjoitti Heikki Tamminen (ps). Kirjoituksessaan hän kyseenalaisti virkamiesten toiminnan. Tässä asiatarkka lainaus: Koululakkautuksista saatavia säästöjä perustellaan edelleen kuntapäättäjille vajanaisin ja surkuhupaisin laskelmin. Huonompikin matemaatikko ymmärtää sen, että virkamiesten laskelmat on täysin seinästä revitty.
Kun juttu julkaistiin myös Salon Seudun Poliittisessa Puskaradiossa, kävin kommentoimassa sitä näin:

Esität kovan väitteen, kun kirjoitat, että virkamies on heittänyt lonkalta koulun lakkauttamisen euroja. En ota kantaa virkamiehiin enkä lukuihin, mutta väitän, että on poliittisen päättäjän laiskuutta, ellei hän saa oikeita lukuja. Kyse ei nimittäin ole rakettitieteestä, ja tarvittavat luvut löytyvät olemassa olevista asiakirjoista.
Jokaisen koulun kohdalta löytyvät toteutuneet palkkakustannukset sekä kiinteistön aiheuttamat kulut. Näillä tiedoilla pääsee jo pitkälle. Kun sitten huomioidaan mahdolliset lisäykset kuljetuskustannuksiin, netto alkaa olla näkyvissä. Luultavasti oppikirja- ja ruokailumenot pysyvät oppilasta kohti samoina, vaikka lakkautettavan koulun oppilaat jatkavatkin toisessa opinahjossa. Virkamiehiltä ei voi vaatia, että he eurottaisivat kunkin koulun vetovoiman, koska se jos mikä on arvottamiskysymys.

Tällä kommentilla en halua vastustaa enkä kannattaa yhdenkään koulun lakkauttamista vaan toivon – koska en voi vaatia – päättäjää/päättäjiä ottamaan itseään niskasta kiinni. Perussuomalaisilla on omat ihmiset lautakunnassa ja oma mies hallituksessa. Kyllä heidän tulee saada - ja he halutessaan saavatkin - oikeat luvut esille.”

Kuntaliitoksen jälkeen edustin päätoimisena pääluottamusmiehenä eläköitymiseeni asti - monen muun ammattiryhmän ohella – myös peruskoulun opettajia. En ole koskaan ollut kyläkoulujen lopettaja, mutta en myöskään ole taistellut tuulimyllyjä vastaan. Olen tunnustanut sen tosiasian, että seinät tarvitsevat aina oppilaita. Päättäjät eivät voi ummistaa silmiään siltä tosiasialta, että Salon syntyvyys on puolittunut. Kokonaan toinen asia on, mitä he avaamillaan silmillä haluavat nähdä.
___________________________
P.S. Useat asiat ovat vaikeita, ennen kuin niistä tulee helppoja.


18.3.2012 Suomalaisuutta kaupan

Tänään julkaistiin Helsingin Sanomien teettämä gallup puoluekannatuksista. Perusporvarille se oli sangen epämieluisaa luettavaa. Kokoomuksen kannatus on pitkään ollut jäätyneenä 17 prosentin tasolle, mutta nyt putoaminen jatkuu. Kokoomusjohto lienee jo menettänyt sekä yö- että kauneusunensa. Äärioikeistossa juhlitaan jo vaalivoittoa.

Kyselyn tehneen Kantar TNS:n tutkimusjohtaja Sakari Nurmela lähti selittelyissään siitä, että kokoomuksen kannatuksessa oleva kuutonen voi aivan hyvin vaaleissa pyörähtää yhdeksiköksi. Se saattaa olla jopa tutkimusjohtajan harras toivekin. Hänen piiloviestinsä lähti kokoomukselle: tsemppiä, kyllä se siitä.
Nurmelan mielestä kokoomuksen ”notkahdus” saattaa selittyä Helsingin hässäkällä; kokoomuksen pormestariehdokkaan nimeäminen osoitti puolueen laitojen loitonneen toisistaan siihen malliin, että – Uuno Kailasta lainaten – raja railona aukee.

Petteri Orpo oli stadin kaaoksessa omasta mielestään jämäkkä sanoessaan, että Helsingin kokoomuksen asiat eivät kuulu puolueen puheenjohtajalle. Sitten hän halusi vähän osallistuakin. Kun Vapaavuori ilmoitti lähdöstään, Orpo lupasi, että saappaisiin löytyisivät sopivan suuret jalat. Kun Piha oli tulossa, Orpo hehkutti, että parempaa ei voitaisi saada. Sitten Pihan pyllistettyä kokoomukselle Orpo sanoi, että vielä parempaa on tulossa. Vartiaisen nimen tultua esiin Orpo oli sitä mieltä, että nyt Helsingin kokoomus vasta on saamassa loistavan ehdokkaan pormestariksi. Että sellaista jämäkkyyttä ja määrätietoisuutta! Lepomäki perskorttina jäi kääntämättä.

Kokoomuksen alhainen kannatus ei ole akuutti vaan krooninen vaiva. Tilanteesta kokoomus voi syyttää ulkoista toimintaympäristöä, perussuomalaisia ja itseään sekä puheenjohtajaansa. Puolue on vuositolkulla mainostanut itseään talousosaamisella ja EU-myönteisyydellään. Oppositiossa kokoomus on itkenyt sitä, että hallitus kylvää rahaa avustuksina, eikä sillä ei ole mitään suunnitelmaa talouden tasapainottamisesta.
Toisesta suupielestä puolue on vaatinut lisätukea yrityksille, jotka ovat joutuneen keskeyttämään toimintansa. EU:n tukipakettia Orpo kiersi kauan kuin kissa kuumaa puuroa tyyliin: kokoomus ei ole puolesta eikä vastaan, pikemminkin päinvastoin.

Aivan viime aikoina Petteri Orpoa on työnnetty takavasemmalle. Hän on saanut tehdä tilaa Antti Häkkäselle. Hän jatkaa virttä siitä kohtaa, johon Orpo lopetti. Merkille pantavaa on, että kokoomus ui syvällä, vaikka pääkaupungin media soittaa tauotta puolueen levyjä. Molemmat pääoppositiopuolueet pelkäävät johtajiensa naaman kuluvan ja työntävät varamiehiä framille. Perussuomalaiset on vaalien lähestyessä alkaneet käyttää hyväksi naisiaan päästäkseen eroon ukkomaisesta habituksestaan. Aikoinaan sanottiin, että huoneen lämpötila laski viidellä asteella, kun Anneli Jätteenmäki astui (kesk) sisään. Sama vaikutus on nyt perussuomaisten Riikka Purralla ja Leena Merellä.        

Ovatko persut lintu vai kala? Ehdottomasti lintu, tarkemmin sanottuna kuin käki, joka munii toisten pesiin. Ulkopuoliset sitten kasvattavat käenpojan saamatta itse mitään. Kokoomuksen pesässä käenpoika varttuu, vahvistuu ja laihduttaa emoaan. Populistipuolue ei ole enää pitkään aikaan vaatinut eroa EU:sta eikä markkaa takaisin, koska ajatuksilla ei ole kansan tukea. Tukipakettia sen sijaan voi kritisoida sumeilematta valeuutisilla, koska kaikkien puolueiden kannattajissa on paketin vastustajia.

Suomi ensin-mantra uppoaa, vaikka luulisi jokaisen ajattelevan kansalaisen ymmärtävän, että vähäosaisuus ei maastamme poistu kokonaan minkään hallituksen aikana tai toimilla. Se on kuin koronavirus, joka hetken heikentymisen jälkeen elpyy jälleen. Perussuomalaiset ovat valitettavasti onnistunet suttaamaan suomalaisuuden laittamalla siihen oman etuliitteensä. Haluankin mieluummin kokea olevani pohjoismaalainen ja eurooppalainen. Perussuomalainen tunkkaisuus ärsyttää aistejani siinä koirankakkakin keväisellä jalkakäytävällä.
___________________________________
P.S. On hyvä pitää kirkkaana mielessä, että Juhana Vartiainen on vasta ehdokas pormestariksi.


14.3.2021 Veckans puls

Veckans puls oli Yleisradion ruotsinkielinen television ajankohtaisohjelma, jota lähetettiin vuosina 1974- 1987. Eräs toimittajista oli nyt jo edesmennyt Leif Salmén. Kai nimi viikon syke viittasi siihen, että ohjelma meni viikon merkittävissä uutistapahtumissa pintaa syvemmälle.

Tämän viikon puheenaiheena meillä on ollut kuntavaalien siirtäminen huhtikuusta kesäkuuhun. Linjalleen uskollisena perussuomalaiset jäi yksin kuin nalli kalliolle vastustamaan siirtoa. Ei sykkeeni tuosta noussut, koska olen tottunut siihen, että perussuomalaiset lähtökohtaisesti aina hakevat hajurakoa muihin puolueisiin. Noin persut ovat näköjään turvavälin ymmärtäneet. Eihän irtopisteitä voi saada, jos on kilpailijoiden kanssa samaa mieltä.

Olin varma, että halla-aholaiset alkaisivat välittömästi – Trumpin antaman esimerkin mukaisesti – syyttää muita puolueita vaalivoittonsa varastamisesta, mutta olin väärässä. Ymmärrän perussuomalaisten laimean ja olemattoman kritiikin johtuvan siitä, että heidän pelinlukutaitonsa petti: gallupit ovat kertoneet, että jopa 70 prosenttia kansasta pitää vaalien siirtämistä täysin perusteluna ja oikeana toimenpiteenä.

Populistipuolueen ei kannata elämöidä asialla, jolla ei ole edes kaikkein uskollisimpienkaan kannattajien vankkaa tukea. Niinpä Riikka Purra ei viikolla A-talkissa syyttänytkään hallitusta vaalien siirrosta vaan siitä, että se ei ollut valmistellut toimia turvallisen äänestyksen varmistamiseksi. Tuokin kritiikki voi laimeta, jos tartuntojen määrä nousee vielä viikkoja nykyiseen tahtiin. Tänään ilmoitettiin jo 863 uudesta, joten tuhannen tartunnan haamuraja tultaneen saavuttamaan pian.  

Perussuomalaisten pidätellessä omia aivopierujaan Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervola kirjoitti lehdessään, että vaalien siirtäminen loi tahran pääministeri Marinin ja oikeusministeri Henrikssonin julkisivuun. Hän väitti siirtämisen merkitsevän sitä, että jatkossa mikä tahansa enemmistö Suomessa voi siirrellä vaaleja galluptulosten perusteella täysin omien halujensa mukaisesti. Realismia vai mustamaalaamista? Tahra saattoikin olla päätoimittaja Mervolan silmässä. Nykyisistä puolueista ainoastaan perussuomalaisille voisi moinen jesuiittamaisuus tulla mieleen.

Päätoimittaja paheksui sitä, että siirtopäätös voitiin tehdä enemmistöpäätöksellä. Jos vaalien siirtämiseen olisi vaadittu esimerkiksi 5/6:n enemmistö, perussuomalainen vähemmistö olisi omien mielihalujensa perusteella voinut estää siirron tilanteessa, jossa vaalien pitäminen ei terveysviranomaisten mielestä olisi ollut turvallista. Eikä turvassa olisi ollut äänestysprosenttikaan. Eikö äänestysaktiivisuuden painuminen alle 40 prosentin olisi demokratian näkökulmasta suurempi katastrofi kuin vaalien siirto?
Tasavallan presidentti tuntuu olevan suomalainen Jumala ihmishahmossa. Emmekö silloin voikin luottaa Isän mielipiteeseen: siirtäminen oli tässä tilanteessa oikea ratkaisu?
_______________________________
P.S. Yhdessä kansanedustajassa yhdistyvät maahanmuuttokriittisyys ja kulkutautimyönteisyys. (Jari Tervo)


9.3.2021 Varastettu vaalivoitto

Vapaissa demokratioissa opposition asema on turvatumpi kuin hallituksen. Tämä näkyy siinä, että oppositiosta voi ja saa esittää mitä tahansa, kunhan ei syyllisty kunnianloukkaukseen. Valehtelu ei ole rangaistavaa. Väärät väittämät saavat ”uskottavuutta”, jos saa – kuten kokoomus on saanut - iltapäivälehtien myllyt jauhamaan samaa pastaa.

Hesari julkaisi (3.3.) pääkirjoituksen, jossa se antoi rajua tukkapöllyä oikeuskansleri Pöystille. Lehden mukaan hän on hoitanut huonosti velvollisuuttaan puuttua ennakkoon valtioneuvoston päätöksiin, mikäli ne eivät ole lainmukaisia. Pöystillä on ollut tapana jakaa neuvoja vasta jälkikäteen. Odotin, että asiasta nousee kipakka julkinen keskustelu, mutta eipä syntynytkään; sehän ei millään tavoin olisi ajanut opposition etua. Taidettiin iltapäivälehtien toimituksissa ajatella pääkirjoituksesta samoin kuin se some-persu, joka sätti Hesaria, koska lehti syytti Marinin virheistä oikeuskansleria. Sokeiden valtakunnassa yksisilmäinenkin on tarkkanäköinen!

Koronavirus tuli Suomeen viime vuoden maaliskuussa ja on meidän riesanamme vielä pitkään. Itse uskon, että se lannistetaan kesään mennessä. En kuitenkaan osaa arvioida minkä vuoden kesän.
Maikkari antoi eilen paljon aikaa Mäntyharjun suurelle pojalle Antti Häkkäselle, joka heti puheensa alussa katsoi tarpeelliseksi kertoa, että hänen ajatuksensa eivät sitten ole jälkiviisautta. Hän siis itsekin tiesi, miltä tulee kuulostamaan. Juurikin jälkiviisaalta mäntyharjulaiselta.  

Häkkänen ei ole saanut jälkiviisaudelleen tukea ainakaan yhdeltä puolueveljeltään. Tasavallan presidentti Sauli Niinistön mielestä ei ole suinkaan varmaa, että järeät varautumistoimet olisi hyväksytty syksyllä, jos oikeusministeriö olisi sellaisia esittänyt. ”Se olisi onnistunut ehkä rakentamalla valtavia barrikadeja ja uusia järjestelmiä sekä venyttämällä vaalitapahtumaa tuntuvasti. Ehkä. En ole varma, olisiko tällaisten massiivisten järjestelmien rakentaminen syksyn tilanteessa saanut edes ymmärrystä.” (HS 9.3.)

Sitten siteeraan itseäni: ”Meillä on varsinaisen äänestyspäivän lisäksi käytettävissä ennakko- ja kotiäänestys, joten kaupunkilaisen logiikalla turvavallisuus voidaan taata. Vai ovatko meidän vaaliviranomaisemme niin paljon onnettomampia kuin katalonialaiset kollegansa, jotka juuri äsken hoitivat paikallisvaalien järjestämisen? Katalonian ilmaantuvuusluku on kolminkertainen Suomeen verrattuna. Vaalien siirtäminen jälleen ei ainakaan tukisi perustuslakivaliokunnan tavoitetta vakiinnuttaa kansalaisten äänestystottumusta. Muutos olisikin pysyvää, ja tämä vatkaaminen se vasta äänestysprosenttia laskee.”
Kun kirjoitin tuon kappaleen (17.2.) Suomen ilmaantuvuusluku oli 95 mutta nyt 150. Tänään 247 henkeä on sairaalahoidossa, kolme viikkoa sitten vain puolet siitä. Uusia tartuntoja tulee joka päivä 500-800. Koska alle kuukaudessa tilanne on muuttunut aivan oleellisesti, pidän vaalien siirtämistä oikeana ratkaisuna.

On kuitenkin muistettava, että päätöstä ei tule tekemään pääministeri tai hallitus, saati sitten puoluesihteerit vaan eduskunnan selkeä enemmistö. Päätös on kyllä suora syöttö perussuomalaisten lapaan. Toivon silti, että heidän potentiaaliset kannattajansa eivät tyydyttäisi itseään ajatuksella varastetusta vaalivoitosta. Toiveeni voi olla niin hauras, että se menee tuhannen päreiksi ennen kesäkuun vaaleja.
_________________________________
P.S. Onko niin, että koronavirus on Trumpiakin sitkeämpi takiainen?


3.3.2021 Pöystin ansa Marinille

Se, joka on lukenut tätä blogiani, ei ole välttynyt huomaamasta, että kritisoin usein maamme valtalehteä. Teen sen sillä kokemuksella, joka minulle on kertynyt 48 vuotta Hesaria tilanneena ja sitä päivittäin lukeneena. Tämän päivän pääkirjoitus antoi perusteita pitää tilaus voimassa.

Tasan vuosi sitten aloin seurata koronaviruksen etenemistä: tartuntojen lisääntymistä ja ilmaantuvuusluvun muutoksia Euroopassa sekä viruksen kuristusotteen lujittumista yleensä. Vuoden ajan se on ollut päivittäinen rutiini kuten kello yhdeksän aamukahvikin.
Muistan riekkumiset maskeista, rajavalvonnasta ja rajoitteista. Kaikesta vouhkaamisesta huolimatta halusin uskoa, että mentiin terveys edellä. Todisteena siitä oli, että saavutettiin kelpo lopputulos viruksen heikentämisessä. Vaikka opposition mielestähän se olisi pitänyt selättää.

Viime aikoina ja varsinkin viime päivinä tartunnat ovat ryöpsähtäneet pelottavaan kasvuun. Siitä huolimatta aivan kohtuuttomasti aikaa torjuntataistelun eturintamassa olevilla on kulunut ja kuluu juridiikan kiemuroihin: ensin selvittämiseen ja sitten niiden selittämiseen.
Monimutkaisten oikeusopillisten yksityiskohtien pukeminen siihen muotoon, että Venemestarin vaari ja Möhkön mummokin ymmärtäisivät, on vaikea ellei jopa mahdoton tehtävä. Nyt meillä on menty vahvasti juridiikka edellä.

Olen ollut ymmärtävinäni, että pahin toiminnan jarru pandemian torjunnassa on ollut perustuslakimme. Vaikka se päivitettiinkin tämän vuosituhannen alussa, sen pykälissä on jäänteitä niistä peloista, joita maalaisliitolla ja kokoomuksella oli itsenäisyyden aamunkoitossa. Noissa piireissä pelättiin vallankumousta ja tuotantovälineiden sosialisoimista.
Se, että yksilön ja elinkeinonharjoittajan oikeudet ovat vahvassa turvassa, on tietenkin hieno asia, mutta nyt vaikuttaa siltä, että asiaa seuraavat kaupunkilaisjärjellä varustetut matti meikäläiset eivät voi ymmärtää perustuslain asettamia esteitä kansalaisten suojelemiselle.

Oman vaikeuskertoimensa asiaan tuo se, että meillä lakien perustuslaillisuudesta päätetään etukäteen eikä jälkikäteen kuten maissa, joissa on perustuslakituomioistuin. Perustuslakivaliokunta ei liene mikään ongelma normaalioloissa, mutta pandemian riehuessa siitä on tullut jonkinlainen kivireki. Saa nähdä, onko kansanedustajilla halua ja kykyä tunnustaa perustuslailliset ongelmat, kun tai jos uusi normaali joskus koittaa.

Aamukahvini meni yllätyksestä väärään kurkkuun, kun luin Helsingin Sanomien pääkirjoituksen, jonka otsikko oli ”Sanna Marin sai astella miinaan, kun oikeuskansleri ei estänyt”. Hallituksen koronatoimien uskottavuutta on heikentänyt oikeuskansleri Tuomas Pöysti. Juttuni loppu koostuu pelkästään suorista lainauksista (HS 3.3.21)

”Oikeuskanslerin tehtävänä on varmistaa valtioneuvoston toimien laillisuus. Pääministerin täytyisi voida luottaa oikeuskanslerin antamaan juridiseen arvioon lakiesityksistä ja muista hallituksen toimista. Miksi Marin oli saanut Pöystiltä ja muilta hallitusta lakiasioissa neuvovilta sen käsityksen, että valmiuslain pykälät toisivat hallitukselle toimivaltaa ilman käyttöönottoasetuksia?
Pöysti kuvasi maanantaina Ylen A-studiossa pääministerin virhettä viestinnän ongelmaksi. Ongelma on kuitenkin hänen oma roolinsa. Hän on esimerkiksi kritisoinut lakiesityksiä perustuslakivaliokunnan kuulemisissa, vaikka oikeuskanslerin työn ydintä on valmistaa lakiesitysten juridisen pohjan pitävyys jo ennalta. Oikeuskansleri on hallituksen päätösten laillisuusvalvoja, joka on mukana, kun päätöksiä tehdään. Jos oikeuskanslerilla on huomautettavaa, suun pitää aueta valtioneuvoston istunnossa.” Ei mitään lisättävää.
__________________________________________
P.S. Valtakunnan ykköslehti kritisoi oikeuskansleria todella rajusti mutta perustellusti. Kuka valvookaan oikeuskanslerin toimintaa?


2.3.2021 Ihan pihalla

Tosiasioiden tunnustaminen on vaikeaa, koska ulkoinen todellisuus liian harvoin vastaa meidän mielipiteitämme, unelmiamme ja tavoitteitamme. Kun omien käsitystemme ja todellisuuden välinen ristiriita tulee ilmi, jotkut meistä pyrkivät järjettömän härkäpäisesti muuttamaan ulkoista todellisuutta. Näin synnytetään vaihtoehtoisia totuuksia.

Kokoomus on viime päivänä saanut palstatilaa (HS/IL/IS) enemmän kuin riippumaton tiedonvälitys sallisi. Selitys on kuitenkin päivänselvä: Tämän päivän tietojen mukaan kuntavaalit pidetään seitsemän viikon kuluttua, mutta kokoomuksen kannatusprosentti on yhtä alhainen kuin viileän kesäpäivän lämpötila. Viikonloppuna kylmeni lisää, kun puolueen Helsingin pormestariehdokkaaksi valittu Kirsi Piha pyörsi lupauksensa eikä asetu edes ehdokkaaksi huhtivaaleissa (?). Kirsi sanoi heippa, ja Pihassa kiinni ollut kokoomus olikin pihalla.

Nyt pääkaupungin media on laittanut ison rattaan päälle ja koettaa minimoida hässäkän kokoomukselle aiheuttamat vahingot. Jos puolue vaalien jälkeen on Helsingin suurin ja valtakunnassa kahden parhaan joukossa, se jää todella suureen kiitollisuudenvelkaan medialle. Mikäli olisi kysymys ihmisistä, presidentti myöntäisi kiistattomista ansioista hengenpelastusmitalin.
Kokoomuspiireissä pyritään selittämään, että Kirsi Pihan ratkaisu oli puhtaasti yksilöllinen eikä kerro mistään puolueen sisäisistä jännitteistä, saati sitten ristiriidoista. Väitetään, että puheenjohtajalla homma on tukevasti hanskassa. Ja puolueen jäsenet puolestaan ovat niin hyviä ystäviä keskenään kuin se moniarvoisessa porvaripuolueessa vain on mahdollista.

Televisiossa Petteri Orpoa on haastateltu muutaman päivän sisällä kahdesti. Vaikka toimittaja Sannikka on nainen, hän takoi perjantaina kovemmin kuin miespuolinen kollegansa eilen illalla. Niinpä puheenjohtaja Orpo jäi perjantaina - vertauskuvallisesti ilmaisten - roikkuman köysiin kuin pataansa saanut nyrkkeilijä. Eilistä lähetystä varten esiintymiskouluttaja oli laittanut Orpon reppuun monta eväspakettia, kaikki samoista yksinkertaisista aineksista.
Eväänsä nauttinut Orpo yritti taas olla jämäkämpi kuin hänen oikea minänsä on. Hän muisti toistaa, miten ”kriisi” kesti vain yhden päivän, koska Pihan tilalle saatiin loistava ehdokas. Vaikka Orpo myönsi, että ongelmatilanteissa katseet aina kohdistuvat puheenjohtajaan, se on tässä tapauksessa asiatonta: hän on hoitanut tonttinsa.

Lisäksi hän muisti toistaa, että kokoomus nimensä mukaisesti kokoaa yhteen eri tavoin porvarillista ideologiaa hahmottavia ihmisiä. Koska näin on ollut aina, ei nytkään konservatiivi- ja liberaalisiipien välillä ole mitään railoa. Toimittaja Heikki Ali-Hokka merkitsi puheet tiedoksi. Jos hän olisi ollut yhtä kova kuin Sannikka, hän olisi kysynyt, eikö Orpon mielestä Rydman & kumppanit vaikuta persujen sivistysosastolta ja käenpojalta kokoomuksessa.

Kun Jan Vapaavuori jätti isot saappaansa seuraajalleen, Petteri Orpo vakuutti, että ne ovat täysin sopivat huhtikuussa valittavallekin. Kyllä seuraajan jalat saappaisiin sopivat, mutta väljäthän nuo jalkineet ovat. Retiisiksi osoittautunut Juhana Vartiainen ei tule haravoimaan 30 000 ääntä, eikä hänellä ole tietääkseni mitään kokemusta johtamisesta, sopisi hyvin kamreeriksi. Lopuksi on hyvä muistaa, että vaalit saattavat vaikeuttaa Vartiaisen pormestariksi pääsyä.
Lisäys Vartiaisen meriittehin: ”Vartiaisella on kaupungeista paljon kokemusta, sillä Helsingin lisäksi hän on asunut yli vuosikymmenen Tukholmassa ja lyhyempiä aikoja Pariisissa ja Lontoossa.” (HS 3.3.2021)
_________________________________
P.S. Retiisin punaisen kuoren alla on valkea sisus. Juhana Vartiainen esiintyi aikansa demarina, kunnes lähti kokoomuksen listalle eduskuntavaaleissa.


 


Uutiset Salo.fi

Terveyspalveluiden hallinnon yhteystiedot

The post Terveyspalveluiden hallinnon yhteystiedot appeared first on Salo.

Lue lisää »

Uutiset Demokraatti.fi

Teknologiateollisuus päätyy todennäköisesti sopimuksettomaan tilaan, Etlan tutkimusjohtaja arvioi

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tutkimusjohtaja pitää epätodennäköisenä sitä, että teknologiateollisuuteen saataisiin neuvoteltua uudet...

Lue lisää »

Poliisi Oulun perhesurmasta: Äiti surmasi kaksi lastaan ja itsensä lääkeaineilla – syynä taloushuolet

Oulun perhesurman pääasiallisena motiivina oli perheen äidin henkilökohtainen taloudellinen tilanne, kertoo Oulun poliisi. Poliisi on saanut tammikuussa...

Lue lisää »