web stats
slideshow
Antero Leppänen

Muualla verkossa

Maaliskuu 2020

29.3.2020 Sunnuntaiaamun ihmettelyt

Facebookissa on niin paljon terveystiedon puoskareita, jälkiviisaita ja oletetuilla koronan kauhukuvilla pelottelevia, että olen katsonut parhaaksi siirtyä sieltä vapaaehtoiseen eristykseen. Naamakirjan ”kaverit” yltävät iltapäivälehtien tasolle levittämällä niiden linkkejä. Jos olisimme esimerkiksi Unkarissa - toisessa EU-maassa – lehdet olisi jo ajat sitten lakkautettu.

Sekä IS että IL kirjoittivat eilen, että tasavallan presidentti olisi TP-Utvassa esittänyt kansallisen turvallisuusneuvoston perustamista, mutta pääministeri olisi torjunut ajatuksen jyrkästi. Eilisen aikana Sanna Marin ja Sauli Niinistö twiittasivat tarkasti samoin sanoin, että nuo uutiset eivät pidä paikkaansa. Jos haluaa uskoa asianomaisia, jää ihmettelemään, miksi kaksi lehteä lähti lennättämään ankkaa. Timo Haapalan kirjoituksia ja niiden motiiveja itse en ole enää aikoihin jaksanut ihmetellä. Pohja se on miukii säkissäin, totesi jo kaimanikin.

Toiseksi ihmettelen sitä, miksi tässä pandemian tilanteessa lomille menevät ja niiltä tulevat varusmiehet saavat kulkea Uudellemaalle ja takaisin. Olen muistavinani, että silloin tällöin olemme saaneet uutisia varuskunnista, joissa jokin pöpö on levinnyt kulovalkean tavoin. Jos varusmies saa lomalla kupan, hänen mahdollisuutensa sen levittämiseen kassulla ovat minimaalisen teoreettiset. Jos mukana sen sijaan kulkeutuu korona, varuskuntapaikkakunnan tartuntojen määrän kasvua kuvaava käyrä viikon kuluttua sojottaa yläoikeaan kuin nuorella miehellä.

Maatalousyrittäjät peräävät jo nyt lupauksia korvauksia tulevista menetyksistä, kun marjat jäävät poimimatta ulkomaalaistyövoiman puuttumisen vuoksi. Herran jestas, meillä on poikkeustilanne, ja huoltovarmuusvarastoja puretaan. Kesällä meillä on massoittain työttömiä ja irtisanottuja. Kyllä heistä hyvällä tai pahalla saa apua mansikanpoimintaan, jos niin halutaan. Ja sitten ovat vielä reservinä varusmiehetkin. Mansikkakomppanian komentajana voisi toimia kapteeni Sauli Niinistö, jolla on suuri halu päästä etulinjaan arvomerkein varustellussa maastopuvussa. (vrt. Parola 2020)

Lopuksi nöyrät kiitokseni pääministeri Marinin hallitukselle, joka on määrätietoisesti viemässä Suomea kohti normaaliarkea. Olemme kuin pilvessä etenevässä lentokoneessa. Vaikka harmauden keskeltä ei maata näy, uskon vahvasti, että laskeudumme oikealle lentokentälle. Matka kyllä vie vielä aikansa. Suurta empatiaa tunnen niitä kohtaan, jotka itsensä alttiiksi asettaen käytännön tasolla toimivat.
______________________________
P.S. Muuten olen sitä mieltä, että kaikkein kauheimpia skenaarioita laatineet on syytä jättää katsomoon lopullista analyysiä pandemiasta tehtäessä.



24.3.2020 Ajatusten Aurajoki

Perussuomalaisten tulkinnan mukaan koronavirus saapui Suomeen, koska rajamme olivat auki ja vihervasemmistolainen hallitus halusi Suomen toimivan koko maailman sosiaalitoimistona. Tänään puolue on ilmoittanut vetävänsä takaisin välikysymyksensä hallituksen siirtolaispolitiikasta.

Pariin viikkoon ei tv-uutisiin ole mahtunut muuta kuin koronavirus. Sama koskee myös päivittämääni blogia. Yksi aihe ei kuitenkaan tarkoita, että politiikan tekeminen olisi lakannut, tekotapa vain on muuttunut. Muutokseen voi hakea vertailukohtaa viruksista: niiden teho häviää, kun riittävä määrä väestöstä on saavuttanut immuniteetin.

Ville Tavio, joka on Turun lahja Suomen politiikalle, kertoi julkisuuteen esityksen perumisesta. Syyksi hän ilmoitti koronaviruksen. Tavio perusteli poisvetämistä omasta mielestään luullakseni varsin näppärästi, mutta kestävätköhän perustelut lähempää tarkastelua.
 
1. Tavion mukaan hallitus ei näytä kykenevän selättämään koronakriisiä. Kansanedustajaksi hän näyttää olevan huonosti informoitu. Olen ymmärtänyt, että maailman kaikkien asiantuntijoiden mielestä virusta ei selätetä, vaan se taltutetaan ajan kanssa. Samoin olen ymmärtänyt, että epidemiahuipun tasaamisessa ollaan onnistuttu tähän mennessä tavoitteen mukaisesti. Suomessa yksi on menehtynyt, Ruotsin luku on 26.

2. Persuryhmän puheenjohtaja sanoo, että välikysymyksen perumisella puolue haluaa patistaa hallitusta toimimaan. Tavio on sitä mieltä, että hän ei voi ajatella hallituksen kaatamista kriisin ollessa päällä. Logiikka ontuu kuin bilateraalinen lonkkavaivainen. Ensinnäkin siksi, että perussuomalaisilta puuttuu muskelit hallituksen kaatamiseksi sekä kriisin aikana että normaalioloissa. Se ei onnistu koko opposition voiminkaan.
Toiseksi siksi, että Tavio itse ymmärtää välikysymyksen olleen pelkkää omien kosiskelua, ja nyt se varmaan toimisi puoluetta vastaan. Persujen kannattajissa on poliittisesti umpisokeiden lisäksi muitakin.

3. Tarkoitus oli, että hallitus olisi vastannut välikysymykseen huomenna. Persut tekivät peruutuksen aivan kalkkiviivoilla. Puolueen piirissä odoteltiin viime hetkeen saakka, että hallitus olisi tehnyt jonkun mokan, josta olisi päässyt nokittamaan. Kun sellaista ei ole tullut, on viisainta luikkia hiljaa takaoikealle ja heiluttaa valkoista lippua antautumisen merkiksi.

Yksi mielenkiintoinen yksityiskohta on, että persujen julkisivuna koronaviruksen jyllätessä on ollut Tavio eikä puolueen puheenjohtaja Halla-aho, joka on vapaaehtoisesti eristänyt itsensä poliittiseen karanteeniin. Hänen kasvojaan säästetään kriisin jälkeiseen aikaan. Jälkipuinnista tulee näet nousemaan varsinainen spektaakkeli, oli lopputulos aivan mikä tahansa.
_______________________________________
P.S. Ajatusten Aurajoki? Vai onk liika hiano?


19.3.2020 Sanna Marinin suosio pelottaa

Toissapäivänä olin ostamassa elintarvikkeita ulkomailta palanneelle ja siksi karanteenissa olevalle. Törmäsin erääseen tuttuun, joka velmuillen kysyi, mitä olen hamstraamassa. Kun kerroin, että olin karanteenissa olevan asialla, vastaukseni kuuli tuntematon ohikulkija ja ilmiselvästi kauhistui.

En lähtenyt huutelemaan häneen peräänsä ja selittämään, että karanteenissa oleva on terve kuin pukki. Olisiko pitänyt? Tapahtuma osoittaa, että ihmiset ovat todella peloissaan. Sitähän vessapaperin hamstrauskin osoittaa.
Vielä en ole löytänyt asiantuntevaa selitystä sille, miksi suomalaiset hamuavat juuri vessapaperia, vaikka se ei ole tuontitavaraa, ja sitä valmistetaan meillä kolmessa vuorossa. Kyseisestä ostoskeskuksesta oli muuten täysin lopussa makaroni. Ilmeisesti kotikeittiöissä valmistetaan ja pakastetaan makaronilaatikkoa koululaisten tarpeisiin. Meillä asiat ovat kuitenkin järkevämmällä tolalla kuin Trumpin valtakunnassa. Siellä hamstrataan kuulemma aseita.

Vastenmielisinä pidän sitä, että apteekeista ostetaan lääkkeitä kotona varastoitaviksi. Ministeri Pekosen mukaan jotkut ovat hamunneet jopa puolentoista vuoden tarpeen. Kyllä saa Sauli Niinistö vielä monta kertaa laupeasti kuin Pohjantähden kirkkoherra Salpakari vedota kansalaisiin, jotta nämä alkaisivat katsella omaa napaansa pidemmälle.

Olen Helsingin Sanomien päivittäinen mutta sangen kriittinen lukija. Pandemian tässä vaiheessa on käynyt selväksi, että HS on vähintäänkin huolissaan koronaviruksesta, mikä on ymmärrettävää. Toisena huolena lehdellä näyttää olevan Sanna Marinin suosio, joka raahaa ylöspäin myös SDP:n kannatusta. Marinin esiintymisvarmuutta ja selkeäkielisyyttä kiitellään laajalti.

Viisi päivää sitten kirjoitin HS:n Antero Mukasta, jonka mielestä Suomessa ei ole pienintäkään merkkiä siitä, että koronakriisillä politikoitaisiin tai haettaisiin taktisia etuja. Olin ja olen eri mieltä. Esimerkiksi Jussi Halla-aho sanoi, että hallituksen on turha mennä koronan taakse piiloon, kun sen asettamat tavoitteet työllisyysasteesta ja taloudesta menevät kiville. Tällä viikolla hän on lausumillaan tehnyt 180 asteen käännöksen.

Kun oppositio nyt on ollut asettuvinaan yhteisrintamaan, politikointia sen puolesta harjoittaa Helsingin Sanomat. Mukan tyylistä voit lukea edellisestä päivityksestäni. Tänään Marinin alta mattoa veteli Saska Saarikoski. Hänen mielestään ”Marinin vakava hahmo on toiminut hyvin poliittisen vallan toimeenpanijana. Hänen numeroidut listansa antavat kuvan siitä, että asiat ovat järjestyksessä”. Kun kriisin pitkittyessä alkaa tulla kuolemantapauksia, Marinin karisma ei riitä, koska kansalaiset odottavat johtajaltaan lämpöä ja myötätuntoa. Silloin Sauli-setä on mies paikallaan, onhan hänellä ollut draamaa omassa elämässään.

Marko Junkkarikin on kiitellyt pääministeriä tähänastisesta, mutta korostanut, että TP oli se, joka ensimmäisenä aloitti julkisen keskustelun valmiuslain käyttöönotosta. Eli pääministeri tuli mukaan jälkijunaan patisteltuna. Junkkarista on hyvä muistaa se, että hän teki Petteri Orposta, Junkkarin mielestä tulevasta pääministeristä monisivuisen jutun noin vuosi ennen viime eduskuntavaaleja.
_____________________________________
P.S. Sanna Marinin kompastumista oppositio odottaa kuin lapsi joulupukkia. Ja hänen kampittaminensa alkaa heti, kun pandemiasta selvitään.


14.3.2020 Poliittinen virus

Suomi on demokraattinen maa, jossa kuitenkin vallitsee voimakas konservatiivinen porvarillinen hegemonia. Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ns. valtamedia ampuu jatkuvalla sarjatulella istuvaa hallitusta, koska se on ”vääränvärinen”. Moniarvoisen viestinnän tarve on meillä huutava. Masokistisesti olen silti vielä pysynyt Helsingin Sanomien tilaajana ja lehden päivittäisenä lukijana.

Tämän päivän Hesarissa julkaistiin päätoimittaja Antero Mukan koko sivun mittainen juttu meitä kaikkia huolestuttavasta viruksesta ja sen poliittisesta ulottuvuudesta. Se oli erinomainen esimerkki hegemonian käytöstä ja pääministerin trendimäisestä kampittamisesta.
Otsikkomaisessa ingressissä päätoimittaja toteaa, että viruksen aiheuttamalla kriisillä ei pidä politikoida. Juttunsa loppupuolella hän on kuitenkin sitä mieltä, että koronakriisillä politikoimisesta ja taktisten etujen hakemisesta ”ei ole Suomessa onneksi pienintäkään merkkiä”.
Olen asiasta eri mieltä. Kyllä molemmista pääoppositiopuolueista on toitotettu, että hallituksen päättämät toimet ovat olleet riittämättömiä. Se mitä kaikkia lisätoimenpiteitä ne olisivat valmiita tässä ja nyt vielä tekemään, ei ole auennut. Omaa kirjoitustaan hän ei varmaankaan pidä sellaisena poliittisena pikkunäpertelynä, josta hän muita varoittaa.

Mukka pitää pääministeriä sujuvasanaisena mutta kritisoi Marinia siitä, että hän toimii viranomaisten äänitorvena eikä itsenäisenä poliittisena johtajana kuten tasavallan presidentti. Lisää löylyä Mukka heittää, kun hän kirjoittaa, että THL:n linjauksiin ja juridisiin säännöksiin vetoamiset kuulostavat ”teknokraattisilta puheenparsilta.”

Päätoimittaja ei saa minua ymmärtämään, miksi pääministeri ei saisi, voisi tai hänen ei pitäisi laittaa hallitustaan päättämään toimenpiteistä, jotka ovat terveysviranomaisten suosittelemia. Olen satavarma, että varsinainen myrsky nousisi, jos pääministeri Marinin toimet olisivat erilaisia kuin viranomaisten suosittelemat tai jopa niiden vastaisia. Eikö kysyttäisi, mistä muropaketista pääministeri on löytänyt ne lääketieteelliset tiedonjyvät, joita hän kansalle jakaa?

Päätoimittaja Mukka liittyy kirjoituksessaan siihen sopulilaumaan, joka kokee Sauli Niinistön jokaisen ajatuksen painavana kultakimpaleena eikä minään hippuna. Katsoin itsekin Niinistön tv-haastattelun, mutta en sen aikana mennyt polvilleni vastaanottimen ääreen, vaikka enemmistö Mukan tapaan symbolisesti varmaan niin tekikin.

Minua ei tippaakaan rauhoittanut se, että entinen tiukkapipoinen kamreeri viittasi kintaalla viruksen aiheuttamille taloudellisille seurauksille. Ei liioin tehnyt vaikutusta hänen tunteikas vetoomuksensa, että pyrkisimme henkiseen läheisyyteen ja välittäisimme enemmän toisistamme.
Jos pääministeri Marin olisi puhunut noin, kokoomus ja persut olisivat heti ehdottaneet epäluottamusta pääministerille, joka ei ole tehtäviensä tasalla vaan höpisee punavihreitä fraaseja. Henkisellä ryhmähalillako korona selätetään?  
____________________________________
P.S. Hegemonian ylläpitäjät kutsuvat heitä kritisoivia propagandisteiksi.


9.3.2020 Korona ei ole vain peli

Sairilan kylässä ei 1960-luvun alussa ollut kunnan järjestämiä aktiviteetteja sen enempää nuorille kuin vanhoillekaan. Televisioitakaan ei ollut joka torpassa eikä maatilallisillakaan. Vapaa-ajan palveluiden suhteen elettiin omavaraistaloudessa. Korona oli tuolloin itselleni pelkästään lautapeli, koska auringon kaasukehä oli minulle vielä käsitteenäkin täysin tuntematon. Ja siksi se jäikin.

Tiedotusvälineet ovat viime viikkoina kertoneet, mitä kaikkea lepakot kaukana voivat meille aiheuttaa. Nyt tiedämme, että Kiinasta lähtenyt virus on - ainakin minulle tuntemattomasta syystä - Euroopassa pesiytynyt Italiaan. Se mitä me kansalaiset koronaviruksesta tiedämme ja siitä ajattelemme perustuvat viranomaisten tiedotteisiin ja tiedotusvälineiden niistä tekemiin tulkintoihin.
Muista maista en tiedä, mutta meillä koronavirus ei ole pysynyt lääketieteellisenä ongelmana, vaan siitä poliittisia irtopisteitä ovat innolla pyrkineet noukkimaan perussuomalaiset sekä sen kainalossa nykyään viihtyvä kokoomus.

Oppositio on kritisoinut hallitusta koronaviruksen hoitamisesta/hoitamattomuudesta ja kannanotoista Turkin ja Kreikan rajalla olevaan kriisiin. Ben Zyskowicz on eduskunnassa pitkään toiminut kokoomuslaisena rakkikoirana. Nyt näyttää siltä, että BZ on väsynyt rooliinsa sekä räksyttäjänä että kansanedustajana. Niinpä Zyssen roolia on itselleen haluamassa puheenjohtaja Orpo, joka käy esitaistelua pallistaan. Miksi hän sen tekee, kun haastajina jo esiintyneet on pantu kieltäytymään ehdokkuudesta?

Kuumana kuin hellakoukku Orpo hiillosti eduskunnassa sisäministeriä. Orpo vaati vastaamaan kyllä tai ei kysymykseen, johon ulkopolitiikkaa johtava presidentti Niinistökään ei tuolloin vielä pystynyt vastaamaan. Oli kysymys siitä, miten Suomi suhtautuu Kreikan päätökseen olla käsittelemättä turvapaikkahakemuksia.
Siihen vastasi selkeämmin kuin tasavallan presidentti tai sisäministeri viime sunnuntaina pääministeri Marin. Näyttää siltä, että hänen lausuntonsa on hiljentänyt opposition, koska sieltä ei ole mitään kritiikkiä kuulunut. Se on paljon se.
______________________
P.S. Kun päivälleen 21 vuotta sitten muutimme, jouduimme sekä vanhalla että uudella tontilla hoitamaan pois paksut (50 cm) lumivaipat.


4.3.20120 Seinät huutavat oppilaita

Suomen monipuoluejärjestelmä on estänyt meillä poliittisen kaksinapaisuuden syntymisen. Viime aikoina valtakunnan politiikkaa ovat hallinneet kaksi aihetta: maahanmuutto ja ilmastonmuutos. Sen seurauksena puolueiden suuruusjärjestys on mennyt uusiksi, vaikka kaksinapaisuus on vielä suhteellisen kaukana.

Salossa valtakunnan teemat eivät ole muodostaneet rintamalinjoja, vaan vastakkainasettelua on rakennettu kotikutoisista aineksista. Päättäjiä ja kuntalaisia eri leireihin ovat pääasiassa jakaneet näkemykset Tunnin junasta ja oppimisympäristöstä. Vaikka vääntö on koskenut kouluverkon supistamista, on puhuttu oppimisympäristöstä. Termin käytölle on varmaan jokin pedagogis-hallinnollinen selitys, mutta sitä tuskin tuntevat edes kaikkein innokkaimmat koulusotaan osallistuneetkaan.
Kaikissa paikallisissa kiistoissa voi muuten nähdä myös positiivisuuden häivähdyksen: salolaisilta löytyy vastustuskykyä. Se jos mikä on tarpeen nykyisessä viruksen uhkaamassa maailmassa.

Koulukeskustelussa kaikki olivat lähtökohtaisesti samaa mieltä yhdestä faktasta: kuuden seuraavan vuoden aikana oppilasmäärä perusopetuksessa laskee 22,5 prosentilla. Tuosta yhteisestä pisteestä päättäjät kirmasivat sitten omille poluilleen sivuilleen vilkuilematta ja omia hengenheimolaisiaan mukaan raahaten. Päättäjien eri jotokset eivät koskaan kohdanneet. Näkemysten yhteensovittaminen osoittautui mahdottomaksi, koska vastakkainasettelussa oli niin monta ulottuvuutta ja intressiryhmää; mitä useampi kokki sitä huonompi soppa. Eikä seuraaviin kunnallisvaaleihin ollut aikaa kuin puolitoista vuotta.

Kunnallinen koneisto on kolmiportainen: lautakunnat, hallitus ja valtuusto. Taloudellinen vastuu kokonaisuudessaan ja lopullinen päätösvalta kouluverkosta on valtuustolla, vaikka sitä käsittelivät myös lautakunta ja hallitus. Kuntalaista kylillä haettiin tukea ajatukselle, että vanhempien mielipiteet tulisi ottaa huomioon päätöksenteossa.

Noin kymmenen vuotta sitten oli toisin. Salossa koulu voitiin lakkauttaa nuijan kopautuksella lautakunnan enemmistön päätöksellä. Se aiheutti pelkoa entisten ympäristökuntien edustajissa, ja asia siirrettiin valtuustolle. Opetuslautakunta on nykyään kouluverkkoa käsiteltäessä vallaton, ja vallattomasti se asiaa kokouksessaan käsittelikin.
Kuntien yhdistymissopimukseen kirjattiin vuonna 2007, että vähintään yksi alakoulu ja eräitä muitakin palveluja pyritään säilyttämään jokaisessa entisessä kuntakeskuksessa.
Tuo periaate on edelleen valtuuston tuloskortissa, jonka valtuusto hyväksyi viime joulukuussa vähän ennen kuin ”oppimisympäristöselvitys” julkistettiin. Marssijärjestystä voi pitää mielenkiintoisena.

Yksikään valtuutettu ei ole jäänyt tietämättömäksi siitä, että kaupungin talous on saatava parempaan kuosiin. Siksi se onkin patistellut virkamiehiä tekemään taloutta parantavia toimenpiteitä. Virkamiesten tulee toimia virkavastuulla ja päättäjien linjausten mukaisesti. Kouluverkkoasiassa valtuusto teki linjauksensa takakäteen eli äänestämällä esityksiä nurin. Salossa on riittävästi koulujen seiniä, jotka huutavat oppilaita.
_______________________________________
P.S. Julkaistu tänään Salon Seudun Sanomissa





Uutiset Salo.fi

Tietoa koronavirustilanteesta

Lue lisää »

Kaupungintalon ja Halikon virastotalon ovet ovat kiinni 2.8.2020 asti

Lue lisää »

Uutiset Demokraatti.fi

”1990-luvun virheistä on otettava opiksi” – lisätalousarviosta turvaa lapsille, nuorille ja ikääntyneille

SDP:n kansanedustaja Riitta Mäkinen on tyytyväinen, että hallituksen vuoden 2020 neljäs lisätalousarvioesitys satsaa erityisesti lapsiin ja nuoriin,...

Lue lisää »

”Haluamme heidän tietävän, että George ei kuollut turhaan” – kymmenettuhannet kunnioittivat poliisin käsiin kuolleen muistoa

Yhdysvalloissa viime viikon alussa alkaneet mielenosoitukset ovat yhä jatkuneet. Useissa kaupungeissa mielenosoitukset ovat äityneet ryöstelyksi ja...

Lue lisää »