web stats
slideshow
Antero Leppänen

Muualla verkossa

200506 Lauri Innan tynkäpesti (6.5.20)

Salosta tuli kaupunki 60 vuotta sitten, vaikka nykyinen hallinto onkin vasta yksitoistavuotias. Täällä on ollut kuusi kaupunginjohtajaa: kaksi on kuollut, ja kolme heistä on aktiivisia eläkeläisiä. Poislähtevästä Lauri Innasta tulee ensimmäinen täkäläinen kaupunginjohtaja, joka siirtyy toiseen tehtävään. Hänen virkakautensa jää kolmen vuoden mittaiseksi tyngäksi, edeltäjät toimivat virassa 8-22 vuotta. Poikkeuksena kuitenkin kaikkein nuorimpana tehtävään valittu Viljo Mertano, joka menehtyi kesken virkakautensa vuonna 1964.  
Lauri Inna valittiin virkaansa käsipallolukemin 28-23. Alle nelikymppisellä Innalla oli johtajakokemusta vain kahdesta pikkukunnasta. Salolaiset päättäjät arvelivat, ja jotkut jopa uskoivat, että uusi ja entistä haasteellisempi tehtävä saisi vastavalitun pysymään virassa jonkun tovin.

Tuskin yksikään päättäjä olisi vuonna 2017 uskonut, että uusi valintaprosessi jouduttaisiin käynnistämään jo kolmen vuoden kuluttua. Ei, vaikka tiedossa oli, että edellinen virka Hattulassa oli kiinnostanut vain vajaan vuoden. Toivottiin, että nuori ja dynaaminen Inna kypsyisi suuren kaupungin johtajaksi, mutta hän kypsyikin kuntajohtajuuteen.
Kolmea vuotta voi syystä pitää sangen lyhyenä virkakautena; onhan valtuustokauden pituuskin neljä vuotta. Sekin on monelle uudelle päättäjälle aivan liian lyhyt oppimisaika, jotta he voisivat hoitaa merkittäviä luottamustehtäviä. Määräaikaiset julkishallinnon virat puolestaan ovat viiden tai seisemän vuoden mittaisia.

Eroava Inna siirtyy Keskon palvelukseen, eikä hän ainakaan juuri nyt pyri hyödyntämään Salon kolmen vuoden kokemusta, pyrkiäkseen eteen- ja ylöspäin julkisella sektorilla. Mutta voihan sekin aika vielä koittaa. Innan edeltäjät olivat eri sukupolven edustajia, eivätkä he surffailleet julkisen ja yksityisen (suljetun) sektorin välissä. Tämän päivän katsannossa sitä kai pidetään vanhakantaisena ja jopa dismeriittinä.
Yksilön näkökulmasta siirtyminen uppoavasta kunta-aluksesta vakavaraiseen Keskoon on ymmärrettävä ja perusteltu loikka. Kesko on juuri ilmoittanut, että sen liikevoitto tammi-maaliskuussa oli noin 65 miljoonaa euroa. Viime vuoden viimeinen kvartaali oli tuplasti tätäkin tuottoisampi. Salon kaupungin talous puolestaan oli sangen huonoissa kantimissa jo ennen Koronaa. Sopeuttamistarve vuositasolla on 15 miljoonasta ylöspäin vastaajasta riippuen. Viruksen aiheuttamaa lopullista ahdinkoa ei varmaan edes talousjohtaja lähde tässä vaiheessa tarkaksi euromääräksi muuttamaan.

Innan henkilökohtaista tilinpäätöstä kolmen vuoden tynkäpestistä on objektiivisesti vaikea tehdä. Kolmesta vuodesta vähintäänkin ensimmäinen kuluu kaupunkiin ja työtovereihin tutustuessa sekä uuden opettelussa. Tehokasta työkautta ei jää kahtakaan vuotta, sillä nyt ajatukset ovat jo olleet tulevassa haasteessa. Moni salolainen liittää kaupunginjohtaja Innan Tunnin junaan joko hyvässä tai pahassa mielessä. Jakolinja näkyy aivan varmasti seuraavien kunnallisvaalien tuloksissa.
Kuinka moni vielä muistaa hyperloopin, jonka noin 600 asukkaan Hajala hävisi 470 asukkaan espanjalaiselle Pueblo Bobadillalle tai sähköauton latausalusta-aihion? Entä tavoitteen Suomen älykkäimmäksi kaupungiksi?

Uutiset Salo.fi

Terveyspalveluiden hallinnon yhteystiedot

The post Terveyspalveluiden hallinnon yhteystiedot appeared first on Salo.

Lue lisää »

Uutiset Demokraatti.fi

Kuka Helsinkiä johtaa?

Helsingin kaupungin palkanmaksuongelmat ovat olleet otsikoissa jo useamman kuukauden ajan. On surullista, miten välinpitämättömästi niin pormestari Juhana...

Lue lisää »

Viro poistaa Neuvostoliiton muistomerkit pois julkisilta paikoilta – ”Venäjä käy kansanmurhanomaista sotaa Ukrainaa vastaan”

Viron hallitus on päättänyt poistaa Neuvostoliiton muistomerkit pois julkisilta paikoilta ympäri Viroa. Asiasta kertoivat Viron pääministeri Kaja Kallas...

Lue lisää »