web stats
slideshow
Antero Leppänen

Muualla verkossa

180117 Demokraattista pakkopullaa (SSS 17.1.18)

Vuoden 1968 presidentinvaalissa ehdokkaina olivat Urho Kekkonen, Veikko Vennamo ja Matti Virkkunen. Silloin äänestettiin valitsijamiehiä. Suora kansanvaali otettiin täydellisenä käyttöön vasta 1994. Muistan jonkun vuonna 1968 irvailleen, että Vennamo on pakko valita, koska hän on ainoa vapaa mies; Kansallis-Osake-Pankin pääjohtaja Virkkunen oli kopissa ja presidentti Kekkonen linnassa. Kekkonen toki sai kohtuullisen voiton mutta ”vain” 67 prosenttia valitsijamiehistä.

Kekkonen ei tuolloin ollut minkään kansanliikkeen vaan punamullan ehdokas. Hänen kannatuksensa oli lähes yhtä suuri kuin gallupien Sauli Niinistölle lupaama. Kaikki asiantuntijat ovat siksi satavarmoja siitä, että valinta on paketissa jo ensimmäisen kierroksen jälkeen. Ilmeisesti äänestysprosentti laskee ja kirkkoveneiden määrä vaalilipuissa nousee. Tämä vaali on demokratian edellyttämä poliittinen näytelmä, jonka nimi voisi olla Lumikki ja seitsemän kääpiötä.  

Asetelma ei suosi Niinistön kilpakumppaneita, mutta ei yksikään vakavasti otettava ehdokas ole tähän mennessä halunnut tosissaan haastaa ruhtinasta. Vuoteen 2012 asti presidentinvaali oli jännittävä kilpailu. Voitto varmistui aina vasta toisen kierroksen jälkeen – yleisurheilutermein - kalkkiviivoilla ja vain rinnanmitalla. Kuusi vuotta sitten tarvittiin vielä kaksi kierrosta, vaikka kisa sitten ratkesikin jo etusuoralla.

Näyttää selvältä, että naisehdokkaat eivät nouse tulosluettelossa kärkisijoille. Laura Huhtasaari pyrkii korkeimpaan poliittiseen virkaan, vaikka hän on noviisi. Ulkopoliittisena meriittinä hän pitää osallistumistaan rukousaamiaiseen.
Halla-aholaiset olisivat menneet Niinistön taakse, ellei presidentti olisi lausunnollaan puuttunut heidän kesäkuisiin henkilövalintoihinsa. Hakeeko Huhtasaari nyt siipiä puoluejohtajaksi? Merja Kyllösellä ja Tuula Haataisella on paljon enemmän kokemusta ja osaamista kuin Huhtasaarella, mutta miehet – paitsi Nils Torvalds – menevät edelle. Torvaldsin vaalivaltteina ovat sukat ja Nato.

Matti Vanhanen lähti velvollisuudesta presidenttiehdokkaaksi 12 vuotta sitten. Samasta syystä hän ilmoitti maaliskuussa 2016 halukkuutensa puolueen sisäiseen ehdokasvaaliin. Hänestä tehtiin tulppa-Vanhanen, jonka päätehtävä oli estää Paavo Väyrysen pääsy keskustan ehdokkaaksi.  
Väyrynen puolestaan on kuin korkki, koska hän ei uppoa silloinkaan, kun se näyttäisi olevan kaikkein todennäköisintä. Vanhanen on varmaankin ja Väyrynen ehkä viimeistä kertaa presidenttiehdokkaana, mutta Pekka Haavisto saattaa yrittää vielä kolmannenkin kerran, mikäli hän tälläkin kertaa yltää hopealle.

Niinistö hylkäsi ehdokkaaksi ryhtyessään kokoomuksen, mutta kokoomus ei hylännyt Niinistöä. Realismia on, että puolueen ehdokkaana Niinistön mahdollisuudet päästä jatkokaudelle ensimmäisellä kierroksella olisivat olleet huonot. Eikä Niinistö halua pelkästään voittaa vaan murskata vastustajansa.
Hyvä kysymys on, miksi presidentin ja gallupkuninkaan vaalibudjetti yksin on yhtä suuri kuin Haaviston, Haataisen ja Vanhasen yhteensä, vaikka hän saa ilmaista medianäkyvyyttä päivittäin.

Uutiset Salo.fi

Terveyspalveluiden hallinnon yhteystiedot

The post Terveyspalveluiden hallinnon yhteystiedot appeared first on Salo.

Lue lisää »

Uutiset Demokraatti.fi

Salman Rushdie on tajuissaan ja puhuu selkeästi

Perjantaina puukotettu kirjailija Salman Rushdie on tajuissaan ja puhuu selkeästi artikuloiden. Asiasta kertoi puukotuksesta käynnistettyä rikostutkimusta...

Lue lisää »

Tutkija yllättyi perussuomalaisten ohjelmasta – ”Puolue on liikkunut kaikkein jyrkimmältä EU-kriittiseltä kannalta pragmaattisempaan suuntaan”

Kun Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä sai etukäteen luettavakseen perussuomalaisten tuoreen ulko- ja...

Lue lisää »