web stats
slideshow
Antero Leppänen

Muualla verkossa

160928 Kannustamisen uudet muodot (SSS 28.9.16)


Kannustamisen kohteeksi pääseminen on pelkästään positiivista ja miellyttävää. Tässä useille meistä tuttu näky yleisurheilukilpailuista: Suoritukseensa keskittyvä pituushyppääjä alkaa päänsä päällä hakata käsiään yhteen. Hän ei suinkaan taputa itselleen vaan pyytää yleisöltä kannustusta, joka siivittäisi hänet miehenä yli kahdeksan metrin ilmalentoon. Hyppääjä kiittää yleisöä siinäkin tapauksessa, että tavoite jää saavuttamatta.

Keskeisistä poliitikoista monet seuraavat aktiivisesti urheilua ja jopa ravikilpailuja. Ministereitämme matkusti kesken kiireittensä kauas Brasiliaan olympialaisiin ja paraolympialaisiin. Urheilusta saa näet kaiken kivan lisäksi myös virikkeitä yhteiskunnallisen keskustelun ”uudistamiseen”.
Hallituspuolueet muokkaavat paitsi yhteiskuntamme perusrakenteita myös politiikan kieltä. Vastenmielisten päätösten markkinoiminen äänestäjille on pakottanut vallanpitäjämme käyttämään kannustamista pakottamisen, uhkaamisen, kiristämisen ja leikkaamisen synonyymina. Tätä semanttista vallankumousta on ainakin toistaiseksi toteutettu verettömästi, mikä saattaa johtua siitä, että hallintoalamaiset ovat niin aneemisia.

Kannustinloukkuja, joihin vähävaraiset eli köyhät ovat ajautuneet ja juuttuneet, halutaan purkaa pienentämällä asumis- ja toimeentulotukia. Opiskelijoiden pääsemistä nopeasti työelämään kannustetaan leikkaamalla opintukea. Korkeakouluopettajia kannustetaan parempiin työsuorituksiin lehtoraatteja ja professuureja vähentämällä. Seniorikansalaisiakaan ei ole unohdettu, sillä heitä kannustetaan pysymään työelämässä eläkeikää nostamalla. Eikä tässä vielä kaikki. Työttömiä kannustetaan töihin leikkaamalla työttömyysturvan tasoa ja lyhentämällä etuuden maksamisaikaa. Ammattijärjestöjä taas kannustettiin hyväksymään kilpailukykysopimus. Yhtenä kannustimena eli keppinä olivat ns. yhteiskuntasopimuksen sisältämät pakkolait.

Poliittisen viestinnän elementteihin kuuluvat sanojen merkitysopillisen manipuloinnin lisäksi myös puolitotuudet, totuuden muuntelemiset ja valikoiva eli selektiivinen muisti. Koska Suomi on demokraattinen – eikä kansandemokraattinen – tasavalta, kansalaisilla on luonnollisesti oikeus niellä kaikki ne poliittiset viestit, jotka parhaiten sopivat omaan pirtaan.

Viime aikoina yhteiskunnallisen keskustelun keskiöön ovat alhaisen tulotasokehityksensä vuoksi nousseet yrittäjät, maatalousyrittäjät ja eläkeläiset. Helsingin Sanomat uutisoi (17.9.), että vuosina 1995-2014 suomalaisten käytettävissä olevat tulot nousivat 39 prosenttia.
Lähempi tarkastelu osoitti, että meillä on ollut kolmen kerroksen väkeä. Kaikkein eniten 20 vuoden tarkastelujaksolla olivat nousseet yrittäjien ja maatalousyrittäjien tulot. Keskikastia eli lähinnä 39 prosentin keskiarvon tuntumassa olivat palkansaajat ja eläkeläiset. Opiskelijoiden ja työttömien käteen jäävien tulojen kasvuprosentit olivat 20 ja 14 eli kaukana keskiarvosta ja tietenkin vielä kauempana huipusta. Tiedot perustuivat Tilastokeskuksen keräämiin lukuihin. Olisiko asteikko hätävalhe – valhe – tilasto nyt jo menneisyyttä?

Uutiset Salo.fi

Terveyspalveluiden hallinnon yhteystiedot

The post Terveyspalveluiden hallinnon yhteystiedot appeared first on Salo.

Lue lisää »

Uutiset Demokraatti.fi

Salman Rushdie on tajuissaan ja puhuu selkeästi

Perjantaina puukotettu kirjailija Salman Rushdie on tajuissaan ja puhuu selkeästi artikuloiden. Asiasta kertoi puukotuksesta käynnistettyä rikostutkimusta...

Lue lisää »

Tutkija yllättyi perussuomalaisten ohjelmasta – ”Puolue on liikkunut kaikkein jyrkimmältä EU-kriittiseltä kannalta pragmaattisempaan suuntaan”

Kun Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä sai etukäteen luettavakseen perussuomalaisten tuoreen ulko- ja...

Lue lisää »