Muualla verkossa
160427 Ajatuspajan vapaudella (SSS 27.4.16)
27.4.2016 Ajatuspajan vapaudella
Vapaus on hieno, käyttökelpoinen ja ketterä käsite siksi, että sen käyttäjä voi antaa sille haluamansa sisällön, vaikka kielissä sanojen merkitykset ovatkin sopimuksenvaraisia. Vastuu jää jälleen kerran kuulijalle.
Viitisen vuotta sitten Gustav von Hertzen ja Petri Kajander perustivat Liberan, säätiöpohjaisen ajatuspajan, joka sen oman ilmoituksen mukaan on puoluepoliittisesti riippumaton, missionaan vapauden edistäminen Suomessa. Nyt jo edesmennyt vuorineuvos Gustav von Hertzen, joka työskenteli pitkään Cultorissa eli Suomen Sokerissa, maksoi yksin säätiön 150 000 euron peruspääoman vaivaista kymppitonnia lukuun ottamatta.
Liberan vasempana jalkana on vastuu, mutta sitä vahvempana eli varsinaisena ponnistusjalkana on vapaus. Vastuusta Gustav von Herzenin on väitetty lausuneen: ”Jos olet vauras ja kykenevä lisääntymään, on moraalisesti vastuutonta olla lisääntymättä. Jos olet köyhä, on puolestaan vastuutonta lisääntyä.” Liberalle kaikki julkinen on pahasta ja vapaus valtiosta se taivas, jonne pyritään. Kaikki Suomen ongelmat saataisiin ratkaistua, jos talous ja työmarkkinat vain saisivat toimia ilman säätelyä.
Ajatuspajan toiminta koostuu julkaisu- ja tiedotustoiminnasta, tutkimuksesta ja tapahtumien järjestämisestä sekä taustavaikuttamisesta. Viime vuoden marraskuussa Elinkeinoelämän keskusliiton uusi nokkamies Matti Alahuhta ilmoitti, että EK ei enää vuoden 2016 huhtikuun jälkeen tee keskitettyjä sopimuksia.
Vähemmälle huomiolle on jäänyt, että itse asiassa paljon kovemman vaatimuksen EK:lle oli jo vuonna 2013 esittänyt silloinen Liberan tutkimusjohtaja Heikki Pursiainen. Hän kirjoitti, että EK oli monella tavalla osa julkista sektoria. Kun EK lopettaa itse itsensä, ei keskitettyjä tulopoliittisia ratkaisuja enää voida tehdä. Elinkeinoelämän keskusliitto ei kuitenkaan vetänyt itseään leukakiikkuun, mutta kielsi säännöissään itseltään tupojen tekemiset. Niinpä nykyinen Liberan hallituksen puheenjohtaja Elina Lepomäki ei halua kilpailukykysopimuksen toteutuvan.
Viime aikoina ajatuspajan agendaa näyttävimmin, ponnekkaimmin ja suorasanaisimmin on toteuttanut liikenneministeri Anne Berner, joka on entinen Liberan hallituksen jäsen ja sen nykyinen takapiru. Eduskuntaan hän tuli vuosi sitten keskustan eikä suinkaan kokoomuksen listalta. Berner on useaan otteeseen sanonut olevansa yhden kauden kansanedustaja. Kuulostaa uskottavalta. Hän on nyt sekä suunnittelemassa että toteuttamassa kumouksia, ja vallankumoushan syö omat lapsensa.
Sipilän korvaan Berneristä kuiskutteli Matti Vanhanen, joka tunsi hänet Perheyritysten liiton kautta. Keskustan johto kaappasi Bernerin ehdokaslistan oikeaksi laituriksi aivan kokoomuksen nenän edestä. Berner on kuin jääkiekkoilija; hän pelaa kausi kerrallaan siinä seurassa, joka on tarjonnut parhaat edut. Näin finaalipelien aikana häntä voi verrata Tapparan Patrik Laineeseen, joka ajoittain tekee kaukalossa aivan mitä haluaa.
Mitä yhteistä on Ranskan suuren vallankumouksen ja Liberan vapaudella? Ei mitään, paitsi ulkoinen äänneasu.
| ||