web stats
slideshow
Antero Leppänen

Muualla verkossa

160113 Ruotsi näyttää mallia (SSS 13.1.16)

13.1.2016 Ruotsi näyttää mallia

Kylmän sodan aikana meillä kerrottiin vitsiä, jonka mukaan Neuvostoliitossa äänestysprosentti kasvoi vuosi vuodelta, parhaimmillaan oli päästy jopa 105 prosenttiin. Läntinen naapurimaamme Ruotsi on kuningaskunta, jossa valtiopäivävaalien äänestysprosentti on nykyään noin 15 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Suomen tasavallassa: luvut 85-70 Ruotsin eduksi. Äänestysaktiivisuutemme ei ole kuin Neuvostoliitossa, Ruotsia emme tule ainakaan lyhyellä tähtäimellä saavuttamaan, olemme – tässä suhteessa valitettavasti – perin suomalaisia ja lähestymme amerikkalaisia.

Lyhyt vilkaisu tilastoihin kertoo, että eduskuntavaaleissa olimme lähes Ruotsin tasolla aina vuoteen 1983 asti, mutta sitten äänestysaktiivisuutemme muuttui välinpitämättömäksi passiivisuudeksi. Kunnallisvaaleissa trendi on ollut lähes identtinen. Vuoteen 1992 asti äännestysprosentti oli 70-80 prosenttia, mutta noista luvuista on tultu alaspäin noin 15 prosenttiyksikköä. Vaikka presidentin valinta on vuodesta 1994 lähtien ollut puhdas henkilövaali ilman mitään välikäsiä, äänestysprosentti ei koskaan ole noussut 80,2 prosenttia korkeammaksi. EU-vaalien äänestysprosentit ovatkin aina olleet hyvää amerikkalaista tasoa.

Ruotsissa oli pitkään käytössä ns. suljettu listavaali, mikä tarkoitti sitä, että ääni annettiin jonkin puolueen listalle, jolla ehdokkaat oli laitettu valmiiksi läpimenojärjestykseen. Nykyään on mahdollista listan lisäksi antaa äänensä myös henkilölle, jolloin valmiiksi aseteltu järjestys voi muuttua.
Suomen eduskunta- ja kuntavaaleissa ääni menee kyllä yksittäiselle ehdokkaalle mutta samalla myös puolueen laariin. Suurehkonkin äänimäärän saanut voi jäädä valitsematta, koska ratkaiseva on ehdokkaan saama vertausluku, joka taas perustuu puolueen saamaan kokonaiskannatukseen.

Viime marraskuun ilta- ja yölypsyllä keskustan vuosikymmenten unelma maakuntahallinnosta realisoitui. Tällä hetkellä näyttää siltä, että puolue on saamassa myös haluamansa maakuntavaalit. Nyt puoluesihteerit on pantu pohtimaan, voitaisiinko ne järjestää jonkinlaisena listavaalina. Lauantaina (SSS 9.1.) kuntaministeri Anu Vehviläinen vastusti jo pelkkää ajatustakin. Hänen muutosvastarintansa yllätti, sillä Vehviläinenhän on virallisesti kunta- ja uudistusministeri.
On vaikea uskoa kansalaisten innostuvan maakuntavaaleista, olivat ne sitten lista- tai henkilövaalit, sillä suomalaisia ei kauheasti kiinnosta äänen käyttäminen nykyisissäkään kotoisissa vaaleissa. Meillä äänestäjät ovat mielenkiintoinen joukko siinä mielessä, että he osallistuvat mieluimmin sellaiseen vaaliin, jonka lopputuloksella on kaikkein vähiten merkitystä heidän jokapäiväiseen elämäänsä.

Suomella ja Ruotsilla on noin 700 vuotta kestänyt yhteinen historia. Siksi yhteiskuntakäsityksemme ja hyvinvointivaltiomallimme ovat pohjimmiltaan samanlaiset. Tätä taustaa vasten äänestysaktiivisuudessa oleva 15 prosenttiyksikön ero on dramaattinen ja hämmästyttävä. Kun Suomessa suunta on ollut laskeva, Ruotsissa se on ollut nouseva aina vuodesta 2002 lähtien. Tätä ei voi selittää sillä, että ruotsalaisille ei voi tulla vaaliväsymystä, koska vaalit on yhdistetty; Suomessa 1996 EU- ja kuntavaalit järjestettiin samanaikaisesti, silloin kuntavaalin äänestysprosentti putosi kerralla 16,8 prosenttiyksiköllä.
Onko sitten yksinkertaisesti vain niin, että ruotsalaisten yhteiskunnallinen tietoisuus on paljon syvällisempää kuin naapuriaan lähes kaikesta kadehtivien suomalaisten? Täällä Itämaassa tykätään niin paljon missikisoista ja vuorovaikutteisesta viihteestä, että se saattaa näkyä myös vaaleihin suhtautumisessa.

Uutiset Salo.fi

Terveyspalveluiden hallinnon yhteystiedot

The post Terveyspalveluiden hallinnon yhteystiedot appeared first on Salo.

Lue lisää »

Uutiset Demokraatti.fi

Salman Rushdie on tajuissaan ja puhuu selkeästi

Perjantaina puukotettu kirjailija Salman Rushdie on tajuissaan ja puhuu selkeästi artikuloiden. Asiasta kertoi puukotuksesta käynnistettyä rikostutkimusta...

Lue lisää »

Tutkija yllättyi perussuomalaisten ohjelmasta – ”Puolue on liikkunut kaikkein jyrkimmältä EU-kriittiseltä kannalta pragmaattisempaan suuntaan”

Kun Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä sai etukäteen luettavakseen perussuomalaisten tuoreen ulko- ja...

Lue lisää »