web stats
slideshow
Antero Leppänen

Muualla verkossa

140813 Natottaako? (SSS 13.08.2014)

Natottaako?

Suomen levinnein aatesuunta tänä päivänä on neuvottomuus. Se johtuunee siitä, että meitä ympäröivä todellisuus on sirpaleinen, vaikeasti hahmotettava, sekä hallitsematon ja siksi turvaton. Siinä eläminen ei ole tunnu mukavalta.
On erittäin inhimillistä, että epämukavuusalueelle joutunut alkaa etsiä syyllistä eli ahdinkonsa aiheuttajaa. Tuossa yrityksessä vaarana on, että tulee turvautuneeksi keinoon, joka muuttaa epämukavuuden suoranaiseksi uhaksi.

Suomi on elänyt itsenäisenä suuren itänaapurin vieressä pian 100 vuotta, niistä viimeiset noin 70 vuotta ovat olleet rauhan aikaa. Maamme ulkopolitiikan yhtenä kulmakivenä on ollut Paasikiven doktriini, jonka mukaan Suomen on aina otettava huomioon oma geopoliittinen asemansa. Kekkoslovakiassa tuon opin käytäntöön soveltaminen johti siihen, että kokoomus joutui oppositioon, jossa se kärvisteli 21 vuotta (1966-1987).

Ukrainan kriisi vilkastutti meillä Nato-keskustelun, joka nyt on muuttunut lähes päivittäiseksi inttämiseksi. Bensaa liekehtivään väittelyyn ovat heittäneet tiedotusvälineet, jotka kiihtyvään tahtiin teetättävät mielipidekyselyjä siinä toivossa, että udeltavat muuttuisivat Nato-myönteisemmiksi.
Tämän päivän tilanne lienee sellainen, että 58 prosenttia ei haluaisi Suomen liittyvän Natoon, 26 prosenttia menisi sinne tukka putkella. Nämä jatkuvat gallupit tuovat mieleeni opiskelukaverini Matin. Hän kertoi avoimesti käyttävänsä naisiin väsyttämistaktiikkaa: Kun aikansa anelee, niin lopulta onnaa.

Liittymistä kannattavat ovat sitä mieltä, että vain kuulumalla Natoon Suomen maanpuolustus on uskottavalla pohjalla. Sitä vaatii isänmaan etu, ja liittymisellä on kiire, koska Putin voi minä päivänä hyvänsä laajentaa Ukrainan kriisiä Venäjän länsirajalle.
Itse näen asian juuri päinvastoin. Sinä päivänä, kun Natolla ja Suomella on yhteinen itäraja Venäjää vastaan, rauhattomuus sen tuntumassa lisääntyy. Siksi isänmaan etu vaatii, että rauhattomuutta ei lietsota.
Heinäkuussa krakovalainen taksioppaamme kysyi pelkäänkö Venäjän presidenttiä. Vastasin hänelle, että yhtä paljon kuin Putinia pelkään kaikkia niitä Euroopan maiden johtajia ja pääministereitä, jotka käyttävät tai tulevat käyttämään Venäjä-korttia sisäpoliittisissa taistoissa.
Presidentti Niinistö ja ulkoministeri Tuomioja ovat täysin samaa mieltä siitä, että nyt on paikallaan tehdä laaja turvallisuuspoliittinen selonteko eikä pelkkää Nato-selvitystä kuten presidentin sukunimikaima, populistipuolueen kansanedustaja on esittänyt. Käsittämättömäksi aloitteen tekee se, että puolueen johto ei ole Natoon liittymisen kannalla, ei ainakaan parittomilla viikoilla.
Hieman jakomieliseen tilanteeseen itsensä on ajanut pääministeri Stubb, jonka oikeaa aivolohkoa natottaa mutta vasen joutuu laittamaan hanttiin. Kyllä Stubb vielä tulee huomaamaan, että kaikkea ei voi tiivistää 140 merkkiin.

Valtakunnan poliitikkojemme neuvottomuus ja jopa ajoittainen sekoilu paistaa esiin niistä lausunnoista, joita he ovat EU:n pakotteista ja Venäjän vastapakotteista ensin antaneet ja sitten seuraavana päivänä peruneet.
He ovat ilmeisesti saaneet annoksen venäläistä sokkiterapiaa. Siinä on kuulemma 100 prosenttia sokkia ja nolla terapiaa.
Hämmästyttävä on tieto, että EU:ssa – Erkki Tuomiojan mukaan – pakoteasiaa ei ole vastuutettu kenellekään, koska siellä on menossa vallanvaihto ja lomakausi. Voihan Venäjä!









Uutiset Salo.fi

Terveyspalveluiden hallinnon yhteystiedot

The post Terveyspalveluiden hallinnon yhteystiedot appeared first on Salo.

Lue lisää »

Uutiset Demokraatti.fi

Kuka Helsinkiä johtaa?

Helsingin kaupungin palkanmaksuongelmat ovat olleet otsikoissa jo useamman kuukauden ajan. On surullista, miten välinpitämättömästi niin pormestari Juhana...

Lue lisää »

Viro poistaa Neuvostoliiton muistomerkit pois julkisilta paikoilta – ”Venäjä käy kansanmurhanomaista sotaa Ukrainaa vastaan”

Viron hallitus on päättänyt poistaa Neuvostoliiton muistomerkit pois julkisilta paikoilta ympäri Viroa. Asiasta kertoivat Viron pääministeri Kaja Kallas...

Lue lisää »