web stats
slideshow
Antero Leppänen

Muualla verkossa

131105 Verotaakkaa jakamaan (SSS 05.11.2013)



Lyseon historian tunneilta minulle jäi sellainen muistikuva, että koskaan ei päästy toiseen maailmansotaan, vaikka sen päättymisestä oli tuolloin kulunut jo neljännesvuosisata. Se ihmetytti. Sen sijaan kaikkien käsiteltyjen vuosisatojen ja aikakausien kohdalla tutkittiin, kenellä milloinkin oli kummoinenkin verotusoikeus, ja miten kerätyt verot käytettiin. Sekin ihmetytti silloin. Samasta asiasta väännetään kättä edelleen kaikkialla maailmassa.
Suurta erimielisyyttä Suomessa ei liene siitä, että verojen kerääminen kuuluu valtiolle ja kunnille, koska käytännössä aivan jokainen on sekä kansalainen että kuntalainen. Myös kirkko kerää - ei enää kymmenyksiään vaan - prosenttinsa, mutta uskonnolliseen yhteisöön kuuluminen on vapaaehtoista. Kirkollisverosta siis pääsee halutessaan eroon.

Tuohon yksimielisyys sitten päättyykin. Käsitykset siitä, millä väestöryhmällä verotaakka on raskain, riippuvat pitkälti vastaajien omasta sosiaalis-ekonomisesta asemasta. Vaikka valtuusto päättääkin useammasta kuin yhdestä verosta, keskustelua syntyy lähes yksinomaan kunnallisverosta.
Kun Salon talous lähti äkkisukellukseen, kunnan tuloveroprosentin korotusta kynsin hampain vastustaneet taipuivat aina vasta viimeisen pakon edessä: Se jyrkensi talouden alamäkeä. Veroprosenttia on jouduttu nostamaan, mutta monta miljoonaa on jäänyt tulematta kassaan, kun korotukset on tehty vähintään vuoden verran liian myöhään.
Ne, jotka eivät vielä pakon edessäkään olleet henkisesti sitoutuneita korotukseen, perustelivat kantaansa jopa hieman epäloogisestikin: Korotus ei auta yhtään, koska verotettavien tulojen määrä pienenee. On totta, että korotus ei silloin välttämättä kasvata verokertymää, mutta kyllähän se vähentää kertymän pienenemistä.

Verotus kiinnostaa kansalaisia yleisesti, ja ”verokalentereilla” on laaja lukijapiiri. Vaikka valtuusto vahvistaa kunnan tuloveroprosentin, päätös syntyy käytännössä jo hallituksessa. Salon kaupunginhallitus teki tänä vuonna yksimielisen korotuksen valtuustolle. Perinteisesti verotuksen kiristäminen on jo periaatteesta kuin tervanjuontia ainakin keskustalle ja kokoomukselle.
Salon Seudun Sanomissa julkaistut verotiedot kertoivat, että nykyisessä kaupunginhallituksessa keskustan ja kokoomuksen ryhmissä verotettavan ansiotulon kokonaismäärä on selkeästi korkeampi kuin muissa ryhmissä.
Jos tarkasteluun otetaan koko pöytäkunta eli hallitus ja valtuuston puheenjohtajisto, verotettavien ansiotulojen yhteismäärä keskustan edustajilla on lähes kaksinkertainen kokoomukseen ja demareihin verrattuna. Kolmella suurimmalla valtuustopuolueellahan on kaikilla kolme edustajaa hallituksessa, joten vertailu on validi.

Ansiotyötä tekevä maksaa veroa sekä Salon kaupungille että valtiolle, jälkimmäinen vero on progressiivinen: tulojen kasvaessa maksettavan veron määrä kasvaa sekä absoluuttisesti että suhteellisesti. Pääomaveroa maksetaan vain valtiolle. Se taas on tasavero, jonka suuruus yli 50~000 euron tuloista on 32 prosenttia. Tuon suuruisia ansiotuloja verotetaan oleellisesti raskaammin. Eikö olisi korkea aika maan hallituksen saattaa ansio-ja pääomatulot samalle viivalle ensi vuoden vaihteessa, kun muidenkin verolakien muutokset astuvat voimaan? Vai onkohan maan hallituksen enemmistö edelleen sitä mieltä, että verotulot kasvavat veroja keventämällä?

Uutiset Salo.fi

Terveyspalveluiden hallinnon yhteystiedot

The post Terveyspalveluiden hallinnon yhteystiedot appeared first on Salo.

Lue lisää »

Uutiset Demokraatti.fi

THL: Lihavuus lisääntyy yhä

Suomalaisten riskitekijät useille kansantaudeille ovat vähentyneet 20 vuoden ajan, mutta lihavuus kuitenkin yhä lisääntyy, tiedottaa Terveyden ja...

Lue lisää »

Pekka Haavisto venäläisturisteista: Nopeaa ratkaisua ei ole – ”Mutta viisumeita voidaan vähentää”

Hallitus on kokoontunut iltakouluun keskustelemaan venäläisten viisumien kohtalosta. Asiasta on puhuttu ja kohistu pitkin kesää. Hallituksen iltakoulussa...

Lue lisää »