web stats
slideshow
Antero Leppänen

Muualla verkossa

111023 Katse edelleen peruutuspeilissä

Vuonna 1994 sosialidemokraattien presidenttiehdokkaaksi valittiin Martti Ahtisaari. Yleinen käsitys on, että hän voitti SDP:n esivaalin nimenomaan ”kansanäänestyksen” ansiosta, kysehän ei ollut suljetusta jäsenäänestyksestä. Näin 70- ja 80-lukujen keskeisin demarivaikuttaja Kalevi Sorsa pelattiin ulos.

On hyvä muistaa, että vuoden 1994 itse presidentinvaali suoritettiin ensimmäisen kerran suorana kansanäänestyksenä. Hyvä on tiedostaa myös se, että Mauno Koivisto olisi voinut vielä asettua ehdolle, sillä kahden kauden sääntö ei ollut takautuva vaan koski tästä vaalista lähtien valittavia. Koivistoa pyydettiinkin ehdolle, mutta hän halusi osoittaa, että lainmuutos koski häntä moraalisesti.
Omalta kohdaltani muistan, että esivaalissa äänestin Kalevi Sorsaa, koska tiesin, mikä hän oli miehiään. Martti Ahtisaari oli uutisista tuttu diplomaatti, mutta kuitenkin minulle tuntemattomampi ja siksi kaukaisempi.

Ahtisaari voitti toisella kierroksella Elisabeth Rehnin ja istui yhden kauden. Hänen valtakautensa jäi kuuteen vuoteen, sillä hän ei halunnut lähteä jäsenäänestykseen vuoden 2000 presidentinvaalien alla. SDP:n ehdokkaaksi hän olisi suostunut, mikäli hänet olisi nimetty suoraan ilman jäsenäänestystä.
Tällä viikolla Ahtisaari on esittänyt, että presidentin valtakautta tulisi lyhentää. Hänen mielestään yksi kausi voisi olla seitsemän vuotta. Olen hieman hämilläni tästä esityksestä, vaikka ymmärränkin, että tuolloin valtakauden maksimi lyhenisi viidellä vuodella. Puhuuko nyt katkera presidentti?
Jos jotain muutettaisiin, eikö kuitenkin olisi järkevämpää pysytellä kahdessa kaudessa ja lyhentää kauden pituutta: siis joko kaksi kertaa viisi tai neljä vuotta. En kyllä näe mitään ongelmaa nykyisessä kaksi kertaa kuudessa vuodessa.

Tasavallan presidentti Ahtisaarta kohtaan lehdistö käyttäytyi aika härskisti. Hänestä tehtiin yksikertainen ja jopa juoppo eikä maltettu olla pilkkaamatta hänen ulkomuotoaan tai vaivalloista kävelyään. Herkullista olikin seurata äänen muuttumista kellossa, kun Ahtisaari presidenttikautensa jälkeen 2008 sai Nobelin rauhanpalkinnon. Kyllä entisillä ivaajilla takki kääntyi kerkeästi. Eikä tässä vielä kaikki. He heittäytyivät Ahtisaaren jalkojen juureen osoittamaan kunnioitustaan, kun tämä ainakin kansaa uhmaten ryhtyi Naton mannekiiniksi.

Jos ns. riippumaton media nyt olisi objektiivinen, se selvittäisi, onko vasta presidenttiehdokkuus tehnyt Sauli Niinistöstä natokielteisen. Vai milloin tuuli on viiriä kääntänyt?
Tosin Niinistön omien sanojen mukaan Natoa on ajettu hänen kurkkuunsa kuin kalanmaksaöljyä pikku-Saulille 1950-luvulla. Muistikuvat ovat usein sangen subjektiivisia.
_________________________
P.S. Miksi kutsutaan Martti Ahtisaaren päivittäistä juoksulenkkiä? Maratoniksi.

Uutiset Salo.fi

Terveyspalveluiden hallinnon yhteystiedot

The post Terveyspalveluiden hallinnon yhteystiedot appeared first on Salo.

Lue lisää »

Uutiset Demokraatti.fi

Brasilian senaatin paneeli tukee kovien syytteiden nostamista presidentti Bolsonaroa vastaan – listalla muun muassa rikokset ihmisyyttä vastaan

Brasilian senaatin paneeli tukee kovien syytteiden nostamista maan presidenttiä Jair Bolsonaroa vastaan. Yksitoistahenkisen paneelin senaattoreista seitsemän...

Lue lisää »

Iran suostuu taas ydinsopimusneuvotteluihin

Iran suostuu aloittamaan uudelleen ydinsopimustaan koskevat neuvottelut marraskuussa. Asiasta ilmoitti Iranin apulaisulkoministeri keskusteltuaan asiasta EU:n...

Lue lisää »