web stats
slideshow
Antero Leppänen

Muualla verkossa

111021 Katse peräpeilissä

Elinaikanani on ollut jopa kaksi ei-sosialidemokraattista presidenttiä. On selvää, että Helsingin kisojen alla syntyneenä minulla ei ole yhtään muistikuvaa kokoomuslaisesta Paasikivestä, mutta sitä useampiakin sitten hänen maalaisliittolaisesta seuraajastaan.
Kun tänään luin lehdestä Martti Ahtisaaresta kertovan kirjan julkaisemisesta, mieleeni tulivat asetelmat kolmea viimeisintä presidenttiä valittaessa. Niitä on hyvä käydä läpi ja peilata tämän päivän tilanteeseen. Tässä ensimmäisessä osassa keskityn pelkästään Koivistoon.

Käytännössä pääministeri Mauno Koivisto varmisti valintansa tasavallan presidentiksi huhtikuussa 1981, kun hän kieltäytyi jättämästä hallituksensa eropyyntöä, vaikka Tamminiemestä epäluottamusta pääministeriä kohtaan viestitettiinkin. Sitä ei tehnyt sairas ja vanha presidentti itse vaan hänen hovinsa, jonka päätouhona hääri Paavo Väyrynen.
Koivisto joutui aamuisella kadulla tehdyssä tv-haastattelussa vastaamaan kysymykseen, aikooko hän noudattaa Tamminiemen kehotusta ja erota. "Suomessa noudatetaan parlamentarismia. Hallituksen tulee nauttia eduskunnan luottamusta, eikä hallitus ole saanut eduskunnalta epäluottamuslausetta", Koivisto vastasi.   

Kun Suomen pääministeri Kekkosen ollessa presidenttinä julkisesti ilmoitti, että hän ei tarvinnut presidentin luottamusta, hänestä tuli sankari, oli hän sitten minkä sortin sosialisti tahansa. Ja Koivistohan ilmoitti olevansa bernsteinilainen sosialisti. Se oli uusi termi sille toimittajallekin, joka asiaa häneltä kysyi. Lehdistä saatiin sitten lukea, että Bernsteinille tärkeämpää oli ollut liike kuin päämäärä.

Olin tuolloin tuntiopettajana kahdella eri yläasteella Joensuussa, ja mieleeni jäi elävästi, miten monet kollegat toivat julki antipatiansa Kekkosta ja sympatiansa Koivistoa kohtaan. Neljännesvuosisata Urkkia ympäri nurkkia oli tehnyt tehtävänsä.
Toisen koulun kokoomuslainen apulaisrehtori meni jopa niin pitkälle, että kieltäytyi osallistumasta UKK-kävelyyn, joita tuolloin oli tapana järjestää. Taisipa hän suositella niskurointia oppilaillekin, vaikka muuten oli tolkun mies.
Toisessa koulussa taas oli isokokoinen ja –ääninen miesmaikka - muistaakseni kokoomuslainen hänkin – joka opettajainhuoneessa myi kollegoilleen Koivistoa kuin kauppias lanttukukkoa Joensuun torilla.

Vuonna 1982 pidettiin vielä vanhan ajan valitsijamiesvaalit. Vaikka Koiviston suosio oli vankka, hän ei saanut heti enemmistöä taakseen, ja niin mentiin jatkokierrokselle. Valitsijamiehiä oli nyt yhteensä 301, koska ei haluttu toisintoa vuodelta 1956. Tuolloin Kekkonen voitti Fagerholmin mahdollisimman niukasti 151-149. SKDL:n ehdokkaan Kalevi Kivistön valitsijamiehistä suurin osa – eivät vähemmistökommunistit - meni toisella kierroksella Koiviston taakse, Koivisto sai 167 ääntä, ja peli oli selvä.

Kun Koivisto aloitti vaalikampanjansa 1988, hän heilautti lapiomaista kättään ja tokaisi:”Kyllä se siitä!” Tuo motto jäi elämään ja siivitti Koiviston toiselle kaudelle. Tällä kertaa käytössä oli valitsijamiesvaalin ja suoran kansanvaalin yhdistelmä. Koska Koivisto ei nytkään saanut enemmistön tukea vaan 48,9 prosenttia äänistä, tarvittiin taas valitsijamiehiä.
Koivisto valittiin vasta toisella kierroksella, kun Harri Holkerin takana olleista (63) 45 valitsijamiestä siirtyi tukemaan häntä. Näin Koiviston vuonna 1987 pääministeriksi nostama Holkeri kiitti presidenttiä saamastaan luottamuksesta.
No, aivan noin se ei kuitenkaan mennyt. Kokoomus ei nimittäin halunnut kolmatta kierrosta, jolloin vastakkain olisivat olleet Koivisto ja Väyrynen.
_______________________
P.S. Jouduin vastaamaan monen tekemään kysymykseen, tuliko Kekkosen sairastuminen minulle yllätyksenä. Sanoin että ei tullut ja kuitenkin tuli. (Mauno Koivisto)

Uutiset Salo.fi

Terveyspalveluiden hallinnon yhteystiedot

The post Terveyspalveluiden hallinnon yhteystiedot appeared first on Salo.

Lue lisää »

Uutiset Demokraatti.fi

Brasilian senaatin paneeli tukee kovien syytteiden nostamista presidentti Bolsonaroa vastaan – listalla muun muassa rikokset ihmisyyttä vastaan

Brasilian senaatin paneeli tukee kovien syytteiden nostamista maan presidenttiä Jair Bolsonaroa vastaan. Yksitoistahenkisen paneelin senaattoreista seitsemän...

Lue lisää »

Iran suostuu taas ydinsopimusneuvotteluihin

Iran suostuu aloittamaan uudelleen ydinsopimustaan koskevat neuvottelut marraskuussa. Asiasta ilmoitti Iranin apulaisulkoministeri keskusteltuaan asiasta EU:n...

Lue lisää »