web stats
slideshow
Antero Leppänen

Muualla verkossa

Elokuu 2020

31.8.2020 Yhteiskuntavastuuttomuutta

Eilisessä Lauantaiaamussa pääministeri Marin ei sanonut rumaa sanaa vaan sen, mitä sangen moni on mieltä UPM:n Kaipolan tehtaan lakkauttamisesta. Koska hän osui nappiin, Jyri Häkämies (kok), Mikael Pentikäinen (kesk) ja Petteri Orpo (kok) älähtivät kuin persiiseen ammutut karhut.  

UPM on vakavarainen yhtiö, jolla neljän vuoden tarkastelujaksolla (2016-2019) joka kerran on ollut noin 10 miljardin liikevaihto. Henkilöstökulut joka vuosi tasaiset 1,2 mrd ja liikevoitto haarukassa 1,1-1,9 mrd. Vuonna 2016 osinkoja maksettiin 507 miljoonaa euroa, ja summa kasvoi joka vuosi. Viime vuonna omistajat saivat jo lähes 700 miljoonaa.

Näiden lukujen valossa minulle on turha tulla esittämään, että Kaipolan lopettaminen on sinivalkoisen yrityksen toimintaa. Sellaistakin olen jostakin tänään lukenut. Ei rahalla ole isänmaata eikä moraalia, mutta yhteiskuntavastuullisuutta meillä on oikeus UPM:ltä vaatia. Ingressissä mainitsemani elinkeinoelämän juoksupojat ovat olleet sitä mieltä, että pääministerin ei sovi tulla kommentoimaan yksityisen yrityksen tekemisiä. Heille riittää, että yhteisöveroa alennetaan vielä nykyisestään, valtio keventää yritysverotusta, myöntää vientitukia, korvaa koronan aiheuttamia menetyksiä ja jakaa investointi- ja innovaatioavustuksia. Siinä pääministerillä on tarpeeksi työsarkaa, presidentin taas kuuluu myöntää vuorineuvosten arvonimet.

Kolmikko vaatii hallitukselta päätöksiä vientiteollisuudelle, mutta minun on vaikea ymmärtää, miten eurojen syytäminen voisi auttaa, jos yritysten tuotteet eivät mene kaupaksi. Syitä voi olla ainakin kaksi: ensinnäkin se, että ostajamaissa tuotanto käy vajaateholla, ja toiseksi vientiyritystemme tuotteille ei ole kysyntää niiden (heikon) laadun vuoksi.

Jussi Pesonen, on selittänyt julkisuudessa lakkauttamisen syitä. HS pyysi asiantuntijoita kertomaan, pitävätkö Pesosen väitteen paikkansa. Lopputulos oli, että Pesosen väitteet antavat väärän kuvan. (HS 29.8.) Käsittämättömän korkeasta palkkatasosta puhuessaan Pesonen olisi osunut satavarmasti - ilman tulkinnallisia erimielisyyksiä – oikeaan, jos hän olisi tarkoittanut omaa palkkaa ja palkkioitansa.

Mediassa on kerrottu, että Björn Wahlroos varoitti jo alkuvuodesta kahden paperitehtaan lakkauttamisesta Suomessa. Hän tiesi varmaan myös sen, milloin UPM:n on poliittisesti viisainta ilmoittaa aikeistaan. Jussi Pesonen on yhteiskuntavastuuton ja tuli kirjeellään politiikan tontille. Siksi pääministerin kritiikki on enemmän kuin paikallaan.

Petteri Orpo on väittänyt, että Sanna Marinin hallitus on syyllinen paperitehtaan lakkauttamiseen. Eikö joku voisi muistuttaa häntä siitä, mitkä tehtaat keskusta-oikeistolaisen hallituksen aikana lakkautettiin. Orpo on myös ihmetellyt, miksi tehdas päätetään lopettaa juuri Suomesta, vaikka UPM on monikansallinen yhtiö. Joku voisi kertoa hänelle, että Suomessa työntekijöiden irtisanominen on paljon helpompaa. Se siitä isänmaallisuudesta.
_________________
P.S. Ei mulla muuta.


26.8.2020 Katkeruusko käyttövoimana?

Väitetään, että on lottovoitto syntyä Suomeen. Itse olisin kuitenkin mieluummin syntynyt varttunut ja elänyt Keski-Euroopassa, mutta vanhempiaan ei voi valita. Opettajakollegani käytti usein sanontaa kun kaveria onnistaa, jokin minussa kuolee. Arkikokemus on vahvistanut tuon lausuman totuudenperäisyyden.

Tasavallan presidentti tuli julkisuuteen suurlähettiläille pitämällään puheella. En missään tapauksessa halua arvostella hänen mielipidettään siitä, että koronakauden jälkeen EU:ssa on syytä käydä keskustelu pelisäännöistä. Toisaalta suhtaudun keskustelun antiin pessimistisesti: ei Unkaria ja Puolaakaan millään perussopimuksen määräyksellä saada noudattamaan oikeusvaltioperiaatteita. Molemmat valtiot ovat rikkoneet ja rikkovat julkeasti ja määrätietoisesti yhteisön periaatteita.

Niinistö juristina oli täysin tietoinen siitä, että kritisoimalla EU:n päätösprosessia hätäpaketista, hän tulisi astuneeksi hallituksen tontille ja vähintäänkin oman toimivaltansa rajavyöhykkeelle. Silti hän teki sen, koska hän halusi sanoa viimeisen sanan presidentin toimivaltakeskustelussa. Se on häntä koko kesän kaivertanut, ja se piti saada ulos sisuksista.
Niinistöä on viluttanut sekin, että presidentillä ei ollut keskeistä roolia koronanvastaisessa taistelussa. Hänen nyrkkinsä ei kelvannut. Kun hallitusta on asian hoitamisesta kiitelty, Niinistön mielestä suoritus oli "kohtalainen" eli seiska. Kokeeko Niinistö hallituksen ja sen pääministerin kilpakumppanikseen?
On hyvä tiedostaa, että kansan rakastama presidentti ei ole lutunen ja hellä isähahmo vaan todella sekä  herkkähipiäinen että omanarvontuntoinen ja raaka poliitikko. Hän itse on hyvä esimerkki omasta sanonnastaan, että kasakka vie kaiken, minkä irti saa.

Helsingin Sanomien mukaan Niinistöltä kysyttiin puheensa jälkeen, pyrkikö hän EU-kritiikillään arvostelemaan myös hallitusta, joka siunasi 750 miljardin euron hätärahoituksen toteuttamisen suunnitellulla tavalla.
Niinistö totesi, että yksittäisten päättäjien tilanne on vaikea. Ratkaisuja, joilla sääntöjä on tulkittu uudelleen, on tehty yksi toisensa jälkeen ja niitä ovat tehneet useat päättäjäpolvet.
”Mikä on se näppäys, jolloin yhtäkkiä pantaisiin käsi pystyyn, sen jälkeen kun prosessi menee ja menee ja menee. Se on äärimmäisen vaikea tilanne.” Näin vastasi siis selkeäsanainen presidentti. En minä noin koukeroista presidenttiä voi ymmärtää enkä siksi arvostaakaan.

Niinistö astui toimivaltansa rajalle myös siinä mielessä, että hän otti kantaa sisäpolitiikkaan. EU:n hätäpakettiin perussuomalaiset suhtautuvat jyrkän kielteisesti. Siksi Niinistön esiintyminen ja lausumat olivat kuin bensaa liekkeihin tai viljaa persulaariin. Riemu on nyt katossa persujen toimistolla. Presidentti valmisteli heidän kolmatta jytkyään.
Kokoomus ei välttämättä tästä saa samanlaista tuuppausta kannatukseensa, koska puolue ei vielä ole päättänyt, miten se voisi yhtä aikaa olla EU-myönteinen ja vastustaa hallituksen tekemiä linjauksia ja hätäpakettia koskevia päätöksiä. Siksi Petteri Orpo on kuin rakkikoira, joka haukkuu varmuuden vuoksi jokaista ohikulkijaa.
____________________________________
P.S. Petteri Orpon pohjanoteeraus (toistaiseksi): Marinin hallitus aiheutti Kaipolan paperitehtaan lakkauttamisen.


25.8.2020 Tervetuloa Tero Nissinen!

Ylitin eilen itseni, kun jaksoin vaivatta katsella eilisen kaupunginvaltuuston kokouksen alusta loppuun. Etäyleisönä meitä oli kuulemma yli kuusisataa. Vaikka turvavälejä ei olisi tarvinnut pitäkään, olimme vaimon kanssa eri kerroksissa.

Vaalin alkuasetelma oli sellainen, että odottelin jopa yhtä tiukkaa kisaa kuin kolmisen vuotta sitten, jolloin Lauri Inna valittiin. Niin ei kuitenkaan käynyt, vaan Tero Nissinen voitti reilulla marginaalilla äänin 33-18. Anna-Kristiina Korhosen kannalla oli vain joka kolmas valtuutettu. Hän saa kuitenkin nauttia ykköspaikasta jopa vuoden loppuun asti, sillä Nissinen on alustavasti ilmoittanut aloittavansa vuodenvaihteessa.

Vaikka itsensä siteeraaminen onkin narsismia - poikkeuksena presidentti Niinistö – laitan tähän kolme pätkää omasta arvioinnistani. (20.6.2020)

”Kyyninen asioiden seuraaja voi ajatella, että Korhonen on kahden kiintiön ehdokas. Valinnalla osoitetaan, että Salon kaupunki työnantajana kannustaa omaa virkamiestään ja samalla kunnioittaa sukupuolten yhdenvertaisuutta. Kyllä neljän loppusuoralla olevan hakijan joukossa täytyy olla molempia sukupuolia.

Hankkimieni taustatietojen mukaan kolmesta miehestä ykköseksi mielestäni nousee Kemin nykyinen kaupunginjohtaja Tero Nissinen, jolla on eniten kunnallista johtajakokemusta. Ennen Kemiä hän on toiminut kunnanjohtajana parissa muussakin pienemmässä kunnassa, ja kuntakokemusta on myös muista tehtävistä.

Jos Tero Nissisestä tulisi uusi kaupunginjohtaja, vältyttäisiin ainakin niiltä ”ongelmilta”, jotka Korhosen valinta aiheuttaisi: Salo menettäisi hyvän talousjohtajan, olisi käynnistettävä jälleen uusi hakuprosessi ja johtoryhmään tulisi taas uusi jäsen. Edellä oleva ei suinkaan tarkoita, että Korhonen täytyisi noilla perusteilla jättää valitsematta.”

Se, että kaikki suurimmat valtuustoryhmät hajosivat ei ollut yllätys. Keskustaoikeistosta minua on vuosikausia valistettu, että ryhmäkuri on vasemmistolaista kulttuuria. Ei se sovi heille, vaikka sopii heidän eduskuntaryhmilleen. Salossa keskustaoikeistolaiset päätyvät aina yksilöllisesti samaan lopputulokseen, mikä tietenkin on aivan mahtava juttu. Arvostaisin jos uskoisin.

Olen jo tottunut myös siihen, että demariryhmässä on aina vähintään kaksi (Simo Vesa ja Saku Nikkanen), jotka eivät halua pelata joukkuepeliä vaan haluavat erottua omine kantoineen ja haistattaa pitkät ryhmälleen. Kai heidät taas huhtikuussa palkitaan toiminnastaan hallituspaikoilla.
Tällä kertaa taisi olla niin, että demareilla ei ollut yhteistä päätöstä ehdokkaasta, mutta näiden veijareiden menoa sekään ei olisi pidätellyt. Panin merkille myös sen, että demariryhmän puheenjohtaja ei käyttänyt puheenvuoroa. Vai olinko juuri silloin alakerran jääkaapilla?
_____________________________________________
P.S. Anna-Kristiina Korhonen on neljän kuukauden ajan kahden pallin nainen. Miten se näkyy ensi vuoden talousarviossa?


24.8.2020 TP poisti suuteippinsä

Yhteistä Valko-Venäjän ja Suomen presidenteillä on, että molempia kannattaa yli 80 prosenttia kansalaisista, eikä tuota suosiota ole saavutettu demokraattisissa vaaleissa. Luvut eivät kuitenkaan ole yhteismitallisia.

Sauli Niinistön oletettu kannatuslukema on mitattu gallupissa, mutta hänen kollegansa on väärennetty tulos epädemokraattisessa vaalissa. Kansalaisten vapaa kuuleminen piti Valko-Venäjällä estää kahdella varmistuksella: sekä ehdokasasettelulla että tulosten manipuloinnilla.
Harva tulee kuitenkaan ajatelleeksi, että Helsingistä Minskiin on vain noin 700 kilometriä. Suunnilleen sama matka kuin maanteitse pääkaupungista Kemiin. Minskin tapahtumien laineet saattavat siis lyödä meille asti. Enkä nyt tarkoita vaalituloksia ja niiden käpälöintiä.

Sauli Niinistö oli viime lauantaina Seija Vaaherkummun vieraana YLE:n Ykkösaamussa. Ajankohtaiseksi haastattelu koettiin siksi, että kollega Aljaksandr Lukašenka on ajanut itsensä ahdinkoon ellei suorastaan umpikujaan. Valko-Venäjällä on syntymässä tilanne, jolla saattaa olla vaikutusta koko Eurooppaan, ainakin siinä tapauksessa, että itsevaltias ei ole valmis demokraattisiin uudistuksiin. Niinistö ihme kyllä vähätteli Valko-Venäjän tapahtumien geopoliittista merkitystä. Venäjän pelostako johtuen?

Itseäni Niinistön esiintymisessä hämmästytti kolme asiaa, joista ensimmäinen on ehkä – ainakin osittain – kosmeettinen: Seija Vaaherkumpu kutsui Valko-Venäjän itsevaltiasta johdonmukaisesti Lukašenkaksi mutta Sauli Niinistö Lukašenkoksi. Olen ymmärtänyt, että Valko-Venäjä on itsevaltiaan ”ansiosta” nykyään kaksikielinen. Toimittajan käyttämä versio oli valkovenäläinen ja Niinistön venäläinen. Olen edelleen ymmärtänyt, että Lukašenkan mielestä valkovenäjäksi ei voi ilmaista mitään syvällistä. Mihin siis perustuu Niinistön o-valinta?

Toiseksi hämmästyin sitä, että Niinistö lausui – vaikkakin lievän – kriittisen arvion valkovenäläisen kollegansa tulevaisuudesta mutta ei rohjennut ottaa kantaa Valko-Venäjän vaikutuksesta (Putinin) Venäjän sisäiseen tilanteeseen. Eivätkö Ukrainan tapahtumat enää olleetkaan Niinistön muistissa? Varmasti olivat, mutta Suomen presidenttinä hänen oli helpompi kritisoida ja arvioida Valko-Venäjää kuin naapuria, jonka kanssa meillä on 1300 kilometriä yhteistä rajaa.

Voimmeko luottaa siihen, että Venäjä ei provosoidu, ellei Valko-Venäjä ala hinkua lännen helmoihin? Ja voimmeko luottaa siihen, että se ei sitä tee?
Kolmanneksi ihmettelin sitä, että Niinistö ei kauan virkaa hoitaneena halua hyväksyä presidentin valtaoikeuksien vallatonta nykytilaa ja myöntyä lähinnä ulkopolitiikan johtajaksi. Unilukkarin toimivaltaa ei näet tietääkseni ole määritelty.
___________________________________________
P.S. Haastattelija katsoi koko ajan Saulia silmiin, mutta TP haki vastauksiaan hitaasti jostain lattiatasolta alaoikealta.


19.8.2020 Kykypuolue satimessa

Puolueiden kannatusta mittaavissa mielipidemittauksessa kokoomuksen suosio on ollut keskimäärin 17 prosentin luokkaa. Olen tehnyt sen johtopäätöksen, että entisen kyky- ja kikypuoleen peruskannattajat ovat pysyneet uskollisina, vaikka koko puolue vaikuttaa yhtä kädettömältä kuin johtajansa.

Kaikkein viimeisimmässä gallupissa (HS) kannatus valahti jo alle 17 prosentin. En ole nähnyt Petteri Orpon kommentteja, mutta olen satavarma, että hänen mielestään yhteen kannatusmittaukseen ei kannata tuijottaa. Optimismin pakkoraossa oleva Orpo uskottelee itselleen ja toivoo muidenkin uskovan, että kokoomuksen lasi on vielä puolitäynnä, vaikka hän onkin toisen puolikkaan jo pillannut.

Kokoomuksen ja samalla sen puheenjohtajan asema on tukala. Kannattajien halveksima hallituspohja on jauhanut vaikeissa olosuhteissa kohtuullista tulosta. Nyt jo enemmistö puolueen kannattajistakin antaa kiitosta hallituksen toimille. Pian voi käydä jopa niin, että kannattajista suurempi osa luottaa hallitukseen kuin omaan puheenjohtajaan. Siitä huolimatta kukaan ei haasta istuvaa puheenjohtajaa tulevassa puoluekokouksessa. Sekin on demokratiaa.

Olen pannut merkille, että puolueen nouseva tähti Antti Häkkänen on siirtynyt tai siirretty kulisseihin. Jos asiaa kokoomukselta kysyy, saa varmaan vastaukseksi, että syynä ovat viime marraskuussa syntyneen tyttövauvan tuomat isän velvollisuudet. Muistan kuitenkin pari Häkkäsen ulostuloa, joita puolueveljet ja -sisaret eivät ehkä olisi halunneet puolueen varapuheenjohtajan suusta kuulla.
 
Ensin Häkkänen lähti perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtajana lausumaan, että hätäapupaketti on EU:n perussopimuksen vastainen, mitä se ei tiedossani olevan tulkinnan mukaan ole. Sitä paitsi meidän perustuslakivaliokuntamme mandaattiin ei kuulu EU:n elimien juridinen valvonta.
Varsinainen sammakko oli se, kun hän julkisuudessa väitti Marinin hallituksen aiheuttaneen koronaviruksen rantautumisen Suomeen. On aivan paikallaan, että Häkkänen laastari suun edessä keskittyy nyt vain vaipanvaihtoihin.

Suomen EU-myönteisimpänä puolueena kokoomus on satimessa: se ei voi yhtyä persujen EU- ja eurovastaisuuteen mutta ei voi myöskään avoimesti tukea hallituksen toimia. Sama koskee koronan torjumista. Orpo yritti hirttää hallitusta ilmaantuvuuslukuun, yhteen muuttujaan, vaikka hän tiesi, että kysymys on isommasta taudinkuvasta. Koronakaan ei ole desimaali.

Kun aitoa kritiikkiä on vaikea antaa, Petteri Orpo on viime kuukaudet Hesarin avittamana jankuttanut kasvomaskeista. Tuntuu aivan siltä, kuin maskien käyttö olisi viimeinen niitti viruksen arkkuun. Maskien lisäksi hän on jaksanut toistaa testaamisen lisäämisen tärkeyttä, siinä tulitukea on antanut Lasse Lehtonen, puolueveli ja hallintoylilääkäri HUS:sta. Testaukset ovat tuottaneet laihan tuloksen: tartuntoja on todettu HUS:ssa vain 0,25 prosentilla testatuista. Nyt onkin tullut aika lähteä vastustamaan aivan tolkutonta testausten määrää. Huoh!
_______________________________________
P.S. Ruotsin valitsema tie on laskenut maan bruttokansantuotetta viisi prosenttiyksikköä enemmän kuin Marinin linja Suomen.


13.8.2020 Keskustelua kolumnista

Viime lauantaina Salon Seudun Sanomissa julkaistiin kolumnini Umpitunnelissako? Tämän päivän lehdessä oli Jussi Uotin pitkä kommentti. Jo aikaisemmin saimme lukea Salon Yrittäjien puheenjohtajan Jukka Alangon kirjoituksen, jossa hän – omien sanojensa mukaan – oikoi niitä virheellisiä väittämiä, joita kolumni sisälsi.

Minulla ei ollut mitään kirjallisia todisteita siitä, oliko Salon Yrittäjien hallitus tehnyt päätöksiä, joilla se olisi vastustanut tai kannattanut Iot Parkia, jätevoimalaa tai Länsirannan paviljonki-hanketta. Jos olisin kirjoittanut, että noiden hankkeiden vastustajissa oli Salon yrittäjiä, ei yhdistyksellä olisi ollut perusteita älähdykselle.

Salon Yrittäjien hallitus ei Alangon mukaan aikoinaan lainkaan käsitellyt Iot Parkia. Yhdistys ei siis – de jure - vastustanut kiinteistön hankintaa mutta loogisesti ajatellen ei myöskään sitä kannattanut. Muistikuvissani olen varmasti sekoittanut yksittäiset salolaiset yrittäjät ja Salon yrittäjät.
Länsirannan paviljonkiravintolaa yhdistys todella vastusti antamalla kaupungille kielteisen lausunnon hankkeen vaatimasta asemakaavamuutoksesta. Asiaa käsiteltiin kaupunkikehityslautakunnassa 21.11.2017. ”Salon yrittäjät vaatii alueen säilyttämistä paikoitusalueena ja esitetyn asemakaavamuutoksen hylkäämistä.” (SSS 23.11.2017)

Jätevoimalaa vastusti tiukimmin Salon Hyötykäyttö Oy. Yritys valitti Lounaisen Suomen Hankintarenkaan yhdyskuntajätteen hyödyntämispalvelua koskevasta hankintamenettelystä, joka sen mukaan oli toteutettu virheellisesti. Korkein Hallinto-oikeus (KHO ) ratkaisi asian Salon Hyötykäytön tappioksi, ja hanke voitiin toteuttaa. En tiedä, onko Salon Hyötykäyttö Oy yrittäjäyhdistyksen jäsen.

”Salon Yrittäjät on tehnyt virallisen aloitteen Salon kaupungin irrottamiseksi Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:stä. Aloite on jätetty Salon kaupungille 5.5.2020.” (Kuntalaisaloite). Lounais-Suomen Jätehuolto Oy on toinen jätevoimalan omistajista. Sen hallituksen puheenjohtaja kummeksui jo aiemmin Salon Yrittäjien kannanottoja aikana, jolloin Saloon rakennetaan yli 100 miljoonan euron ekovoimalaa. (YLE 28.5.2020).

Jussi Uoti lähetti minulle omat terveisensä tämän päivän lehdessä. Bostonin kaupungin ja Harvardin yliopistonkin nähneenä hänellä oli sangen positiivisia esityksiä Salon talouden pelastamiseksi. Muuttoavustus ja salolainen kertakorvauksena maksettava lapsilisä jokaisesta uudesta lapsesta olivat raikkaita avauksia. Vai onko niin, että täältä työpaikat saanut (työtön) aviopari tulee tänne Saloon ilman porkkanaakin? Muuttaminen työttömäksi salolaiseksi houkuttanee paljon vähemmän.
Led-valojen lisääminen kevyen liikenteen iloksi oli myös hieno ja rakentava ajatus. Pessimistiset salolaiset eivät ehkä kuitenkaan syty ajatukselle, koska valojen kirkkaus paljastaisi kaupungin apeuden myös pimeänä aikana.
____________________________________________
P.S. Minulla on vain kolme arvoa: ihmis-, oppi- ja sotilasarvo. Ensimmäisen olen saanut lahjaksi, kaksi muuta ovat itse hankittuja.


8.8.2020 Umpitunnelissako?

Kunnallisvaaleihin ei ole enää vuottakaan, mutta Salossa puolueet ovat kuin kuoreensa vetäytyneitä rapuja. Se on inhimillisesti ymmärrettävää. Kaikkien mielestä tärkein tavoite on talouden tasapainottaminen, mutta taivaanrannan tavoin se karkaa aina vain yhä kauemmaksi.

Tarvittavat eväät ovat puolueilla vähissä, joillakin jopa aivan lopussa. Aktiivisin poliittinen toimija onkin jo pitkään ollut Salon yrittäjät, joka on osoittautunut olevansa omaa reviiriä suojeleva ja vastustamaan keskittynyt edunvalvontajärjestö. Salon yrittäjillä ei ole mandaattia kunnallisessa päätöksenteossa, vaikka yhdistys sellaista Salon liitostilanteessa itselleen lautakuntatasolla vaatikin.

IoT Park pihtisynnytettiin Salossa muutama vuosi sitten. Vaikka sen tarkoitus oli ja on edistää paikallista elinkeinoelämää, paikallinen yrittäjäyhdistys vastusti kaupungin osallistumista hankkeeseen sillä perusteella, että yhdistyksen jäsenillä oli runsaasti käyttämättömiä toimitiloja. Valtuustossa asiasta päätettäessä yrittäjille antoivat tukensa esimerkiksi molemmat nykyiset kansanedustajat, jotka vähemmistöön jäämisen uhallakin vastustivat Salon kaupungin panostusta perustettavaan yhtiöön.  

Uuden ravintolan tulo Länsirantaan on pitkittynyt, koska paikalliset yrittäjät eivät ole hyväksyneet hankkeen aiheuttamaa parkkipaikkojen vähenemistä. Asiakkaat ovat näet tottuneet ajamaan autolla kauppoihin lähes sisälle asti.
Yhdistys on vastustanut myös jo kohta valmista jätevoimalaa, joka on yli 100 miljoonan hanke ja on tuonut laskemattomia euroja Salon talousalueelle. Jätteen- ja lietteenkeräyksen varmistamista omille jäsenille hamutaan jopa kansalaisadressin voimalla.

Salon valtuuston aktiivisuus talouden parantamisessa ei ansaitse kiitosta, mutta huonomminkin voisi olla.  Tästä kertoi oivallisesti viimeisin Suomen Kuvalehti luetellen esimerkkejä miljoonariskejä ottaneista pienistä paikkakunnista, jotka velkarahalla ovat rakentaneet kalliita ja mitä kummallisempia turistipyydyksiä .Loistava esimerkki oli Ähtäri. Tänään noin 5 500 asukkaan kunta perusti kunnan elvyttämiseksi eläinpuiston jo 1970-luvulla ja hankki sinne vuonna 2018 kaksi pandaa - mediatietojen mukaan - miljoonan euron vuosivuokralla ja 15-vuotisella sopimuksella. Eläinpuisto, joka käytännössä on kokonaan kunnan omistama, rakensi vielä pandaparille oman talon 8,2 miljoonalla eurolla.

Suomusjärven kunnanhallitus teki vuonna 2008 15 vuoden vuokrasopimuksen perustettavan uuden Salon kaupungin lukuun. Tavoitteena oli saada tilat kivikausikeskus Riralle. Vaikka hanke jäi toteutumatta, Salon kaupunki on maksanut 50 000 euron vuosivuokraa, koska sopimuksessa ei ole irtisanomispykälää. Ähtärin eläinpuistoon verrattuna Rira oli onneksi taloudenkin osalta vaatimatonta näpertelyä.

Syksyllä kaupunkiin valitaan uusi kaupunginjohtaja, ja kisasta tuli kahden kauppa. Julkisuudessa päättäjät ovat kertoneet haluavansa jämäkän johtajan, joka esittää keinot taloudellisen ahdingon selättämiseksi. On kuitenkin hyvä muistaa, että vahva ja osaavakaan kaupunginjohtaja ei ole päättäjä vaan valmistelija. Valtuutetuilla on puheistaan vielä pitkä matka tekoihin.
_____________________________________
P.S. Julkaistu tänään Salon seudun Sanomissa


4.8.2020 Pakkomaski

Kun koronapandemia rantautui Suomeen, Sanna Marinin hallitus päätti presidenttiä konsultoituaan ottaa käyttöön valmiuslain, mille myös oppositio antoi tukensa. Mitä muutakaan se olisi voinut tehdä?  Olisi ollut aika kornia ja poliittisesti riskaabelia lähteä opponoimaan asiassa hallitusta, kun näkymätön vihollinen jo oli tunkeutunut maahamme.

Oli kuitenkin päivänselvää, että viruksen heikentyessä alkaisi nillittäminen siitä, miten väärin olikaan sammutettu. Niin kävikin. Eivätkä nillittäjiä olleet pelkästään kaikki kolme oppositiopuoluetta, media osallistui myös ja hinkusi päästä tanssimaan hallituksen haudalla. Vajaa viikko sitten toimittaja Vesa Sirén (HS) kirjoitti, että toisen aallon tullessa joudutaan jälleen ottamaan käyttöön rajoituksia – ”toivottavasti perusoikeuksia kunnioittavan keskustelun jälkeen.” Sitaattiin sisältyy ajatus, että hallitus keskusteluitta rikkoi kansalaisten perusoikeuksia keväällä.
Minulla on kyllä sellainen muistikuva, että oppositio suorastaan kirkuen halusi Uudenmaan sulkemista. Sitten se pelotteli kansaa niillä kauheuksilla, jotka syntyisivät, kun rajat taas päätettiin avata.

Sirénin muistin mukaan oli havaittavissa jopa intoa, kun hallituksen yhdeksäntoista kohdan rajoitusohjelma julkistettiin. Eikö se mennyt niin, että hallitus esitti valittelunsa välttämättömien toimiensa vuoksi, mutta opposition mielestä rajoituksia ei ollut riittävästi, osa niistäkin oli suosituksia? Näin eri tavoin me muistelemme menneitä.
Kun meillä oli saatu jykevä kuristusote koronasta, nillittäjät huusivat kuorossa: tappakaa se! Niin mölisivät vaikka tiesivät, että tappaminen ei onnistu ilman rokotetta, kurissa pitäminen ei heille riittänyt.  He siis tiesivät, että heidän äänestäjänsä eivät sitä tienneet eivätkä halunneetkaan tietää. Olin pitänyt Petteri Orpoa kökköpersuja fiksumpana, mutta kävi ilmi, että gallupit vaikuttivat Orpoon siinä missä viruspelko kansalaisiin.

Nyt kun syksy lähestyy, ja koronaviruksen toisen aallon tuloa pelätään, meillä riehuu maskipakkoepidemia. Viikkotolkulla on mediassa ja somessa vaadittu Suomeen ohjeita maskien käytöstä. Esimerkiksi tänään HS kirjoitti aiheesta pääkirjoituksessa ja kahdessa artikkelissa. Se oli esillä päivän kolumnissakin, tosin ironisesti, jos oikein ymmärsin.

Aivan hiljattain hallituksen toiminnasta haettiin virheitä ja perusoikeuksien rikkomisia luupin kanssa. Nyt vaaditaan maskipakkoa tai vähintään suosituksia sen käytöstä. Tänään kun valmiuslain aktivoidut pykälät eivät enää ole voimassa, asia ei kuulu maan hallitukselle vaan terveysviranomaisille. Siitä huolimatta ennustan, että tartuntojen luultavasti kohta lisääntyessä käy niin, että peruskriitikot pistävät syyn maskipakottomuuden kautta hallituksen piikkiin. Ja oppositio tietää, että politiikka ei ole tiedettä vaan mielikuvilla vaikuttamista.
___________________________________________
P.S. Vinkki pilapiirtäjille: Kansa kulkee maskit naamalla, ja Mäntyniemessä istuu mies suu teipattuna.



Uutiset Salo.fi

Terveyspalveluiden hallinnon yhteystiedot

The post Terveyspalveluiden hallinnon yhteystiedot appeared first on Salo.

Lue lisää »

Uutiset Demokraatti.fi

Stora Enso sulkee Veitsiluodon tehtaan – pääministeri Marin: ”Kova isku työntekijöille ja Kemille”

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan työ- ja elinkeinoministeriö käynnistää välittömästi toimet ihmisten ja alueen tueksi Kemissä. Marin...

Lue lisää »

Kaikilla Suomessa asuvilla on oikeus ylläpitää omaa äidinkieltään

Küllike Adamson on koulutukseltaan kasvatustieteiden maisteri ja työskentelee oman äidinkielen opettajana. Adamson on myös Oman äidinkielen opettajat ry:n...

Lue lisää »