web stats
slideshow
Antero Leppänen

Muualla verkossa

Blogi

5.4.2020 Persujen Niinistö

Torstain A-talkissa Ville Tavio (ps) oli raamatun Pietarin täydellinen vastakohta. Pietari kielsi Jeesuksen kolmesti. Tavio taasen vastasi yhtä monta kertaa myönteisesti toimittaja Damströmin kysymykseen, olisiko presidentin pitänyt alusta asti johtaa taistelua koronavirusta vastaan. Tavio on juristi sekä kansanedustaja. Hänen täytyy tuntea valtiosääntö. Mutta hän tietää, että persuäänestäjät eivät tunne.

Kolumnini Pääministeri vs. presidentti julkaistiin Salon Seudun Sanomissa torstaina (2.4.). Vaikka parasta ennen-päivämäärä ei vielä ollut mennytkään, on paikallaan todeta, että olin kirjoittanut sen sunnuntaina (29.3.). Kolmessa päivässä oli tapahtunut paljon sellaista, josta minun olisi hyvä ollut tietää jo kolumnia kirjoittaessani, jotta se olisi ollut päiväntasainen. Esimerkiksi Hesari oli siinä vaiheessa uutisoinut vain presidentin ja pääministerin samansisältöisestä twiitistä.

Julkisuudessa oli ollut myös presidentin myöntämä haastattelu Ilta-Sanomille, jossa hän tunnusti tehneensä esityksen ”nyrkistä”. Mutta se ei suinkaan ollut tapahtunut utvassa. TP toimi kuin entinen mies: hän vastasi kieltävästi kuulustelijan kysymykseen, oliko hän lyönyt vaimoaan perjantaina. Hän ei valehdellut, koska pahoinpitely, jonka hän sittemmin myönsi todeksi, oli tapahtunut jo torstaina. Pääministeri ei millään muodoin syyllistynyt väärään todistukseen.

Helsingin Sanomat käynnisti sitten tutkivan journalismin ja julkaisi poikkeuksellisesti presidentin meilinä lähettämän ”nyrkkiehdotuksen” ja pääministerin kohteliaan kielteisen vastauksen. En ole nähnyt minkään lehden tai kolumnistin kiinnittäneen huomiota siihen, että TP:n allekirjoituksena oli pelkästään Sauli Niinistö. Sanna Marin, joka noudattaa lakien lisäksi myös protokollaa, oli laittanut nimensä alle myöskin virkanimikkeensä.

Se, että Niinistö ei allekirjoittanut esitystään presidenttinä, ei ollut sattuma eikä vahinko. TP tiesi, että asia tulee ilmi, ja hän oli jo päättänyt ehdotuksensa julkaisemisesta. Tänään hän on korostanut, että hänen ei olisi tarvinnut sitä tehdä, koska se oli yksityinen viesti.
Pelimies ilman kypärääkin! Onhan hän joskus soittanut Kesärannasta luontoiltaankin Peteliukselle ja kertonut olevansa Sauli Naantalista, mutta se oli aivan vaaratonta itsetehostusta.

Tänään mainosrahoitteisella kanavalla presidentti oli selvästi närkästynyt siitä, että hänen on katsottu koetelleen toimivaltansa rajoja. Taas on sopivaa mennä parilla pointilla:
En tiedä kenenkään asiantuntijan olleen sitä mieltä, että presidentti olisi menetellyt juridisesti väärin. Edellisestä ei kuitenkaan seuraa, että pitäisi hyväksyä presidentin mestaroiminen alueella, joka ei ole hänen vastuullaan. Nyt hän näyttäytyy lähinnä opposition – eikä välttämättä kokoomuksen - äänitorvena. Instituutioiden välisen ottelun ei tarvitse olla luonteeltaan juridinen. Niinpä presidentti nokkii hallitusta kansansuosion suojasta.

Presidentin aktiivivisuuden toimivallan raja-alueilla voisi ymmärtää, mikäli kysymyksessä olisi hänen ensimmäinen kautensa, ja hän hakisi jatkokautta. Entisestä tiukasta talousmiehestä tuli populisti viimeistään vuoden 2018 vaalikamppailussa. Kuinka moni mahtaa muistaa, että hän silloin tv-paneelissa ehdotti valtion tukea niille, jotka työttömyyden vuoksi muuttaessaan joutuvat myymään talonsa pilkkahintaan.
Pari viikkoa sitten hän pehmoillen YLE:llä sanoi, että nyt ei mennä maan talous vaan kansalaisten terveys edellä. Tänään Maikkarissa ääni kellossa oli toinen. Olen kuitenkin varma, että sopulit ja sosiaalinen media lankeavat jälleen kuvainnollisesti polvilleen ylistämään maanisän yleviä ajatuksia, vaikka ne olisivat päinvastaisia kuin hänen aikaisempansa.
___________________________________
P.S. Koronavirusta monien maiden päämiehet käyttävät hyväkseen tavalla tai toisella.


2.4.2010 Pääministeri vs. presidentti?

Kun kävin kansakoulun toista luokkaa, opettajalla oli tapana laittaa oppilaitaan yksi kerrallaan lukemaan ääneen. Muita hän kehotti kuuntelemaan tarkasti ja viittaamaan heti, kun – ei siis jos - lukija tekisi virheen. Nyt kansakoulua käyneiden lisäksi myös nuoremmat seuraavat tarkasti maan hallituksen toimintaa, eivätkä he virheen tapahtuessa ryhdy viittaamaan. He twiittaavat ja tekevät sen kärkevästi.

Koronariisin alusta alkaen sekä poliitikot toimittajat ovat kiitelleet sitä yksimielisyyttä, jolla vaikeita päätöksiä eduskunnassa on tehty. Valmiuslaki on nyt ollut voimassa kaksi viikkoa. Päivittäiset raportit ovat kertoneet uusista tartunnoista, sairaalaan sekä tehohoitoon joutuneista ja viime aikoina myös tautiin menehtyneistä.  
Lauantaina (28.3.) julkisuuteen tuli yllättävä uutinen, jonka mukaan tasavallan presidentti oli ehdottanut ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa ”turvanyrkin” eli monialaisen turvaneuvoston perustamista. Presidentti ja pääministeri antoivat samana päivänä julkisuuteen erilliset mutta samansisältöiset lausuntonsa ja kielsivät jutun todenperäisyyden. Sittemmin presidentti on julkisuudessa myöntänyt lähettäneensä ”nyrkkiä” koskevia ajatuksiaan valtioneuvostolle sähköpostitse.

Valmiuslain mukaan sen käyttöönoton valmistelu alkaa, kun valtioneuvosto, yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa toteaa, että maassa vallitsevat poikkeusolot. Valmiuslaissa ensisijainen toimija on siis valtioneuvosto eikä presidentti. Ulkopolitiikan hoidossa järjestys taas on päinvastainen: Presidentti - pitkä tauko – yhdessä valtioneuvoston kanssa.
Uutisia seuraavasta kansalaisesta vaikuttaa nyt äkkiseltään siltä, että presidentti on tyytymätön hallituksen toimintaan kriisin hoidossa. Vai eikö hän haluaisi tyytyä pysyttelemään perustuslain määrittelemässä vallattomassa roolissaan? Vaiko sekä että?
Toimivaltarajojen tunnustelu ei ole mikään uusi ilmiö. Esimerkki löytyy tarvitsematta mennä Kekkosen aikaan 1980-luvulle. Kun Matti Vanhanen oli pääministerinä, hänen ja presidentti Halosen välille syntyi ns. lautasriita. Kiisteltiin siitä, kumman tulee edustaa Suomea EU:n huippukokouksissa. Lautasia ei nimittäin riittänyt molemmille: siis presidentille ja pääministerille. Niinpä Tarja Halonen jäi ilman paikkaa ja lautasta.

Pitääkö syntynyttä tilannetta tulkita niin, että presidentin ja valtioneuvoston yksituumaisuus alkaa rakoilla nyt, kun pandemian huippu ei vielä ole edes näköetäisyydellä? Koronakriisin lisäksi emme tarvitse poliittista valtapeliä emmekä mitään perustuslaillista eripuraa. Emme liioin vastakkainasetteluakaan. Sellainen syntyisi varmaan helposti, eikä siihen tarvittaisi jatkossa enää presidenttiäkään. Kyllä oppositiopuolueet melkoisen sopan jo näistäkin aineksista saavat kiehautettua.
Jos tästä jatkossa kehittyy instituutioiden välinen ottelu, pääministeri hallituksensa kanssa on juridinen voittaja. Presidentti puolestaan nauttii kansansuosiota, josta naapurimaan itsevaltainen kollega ei voi edes haaveilla. On toivottavaa, että presidentti Niinistö käyttää kansansuosiotaan sovinnollisesti ja on omien sanojensa mukainen tolkun mies.
___________________________________
P.S. Julkaistu tänään Salon Seudun Sanomissa (kirjoitettu 29.3.)


1.4.2020 Still going wrong

Unkarissa Viktor Orbán on tehnyt itsestään diktaattorin. Irvokasta on, että kaikki tapahtui näennäisen demokraattisesti: parlamentin äänestyksellä. Olen EU:n vankka kannattaja. Siksi olen pettynyt, koska yksimielisyyden vaatimus estää Unkarin erottamisen yhteisöstä. Sen johtaja saa jatkaa keskeisten EU:n periaatteiden polkemista.

Orbánin puolue Fidesz kuuluu EU:ssa samaan EPP-ryhmään kuin kokoomus. Saattaa olla, että Petteri Orpon tunteet sisarpuoluetta kohtaan eivät ole veljellisen lämpimät, mutta eivät hänen voimansa riitä Fideszin erottamiseen ryhmästä.
Kun olo on tuntunut orvolta, kokoomuksen puheenjohtaja on alkanut kritisoida Suomen hallitusta ja EU:ta: ”Orpo vaatii Suomen hallitukselta, muilta jäsenmailta ja Euroopan eri instituutioilta tiukempia linjauksia. (HS 1.4.)
Kokoomuksen nokkamies on huomannut, että Orbánin puoluetta ei saada ulos EPP-ryhmästä. Näin siitä yksinkertaisesta syystä, että sitä ei haluta tehdä. Niinpä hän nyt purkaa turhautumistaan käymällä ulkopuolisten kimppuun. Pystyykö Orpo vakuuttamaan tuolla teatterilla edes kokoomuslaiset. Melkoinen temppu se olisi. Kaikkea on yritettävä, jotta kokoomuksen gallupkannatus lähtisi nousemaan tuosta 17 prosentista, johon se on jämähtänyt.

Täällä kotimaassa opposition varajohtaja Orpo on toistellut uudestaan ja uudestaan, että hallitus on oikealla tiellä mutta on aina ja kaikessa pahasti myöhässä. Ei tarvitse olla mikään selvännäkijä, jos ennustaa, että epidemian hellittäessä Orpo aloittaa mankumisen siitä, miten hallituksen vaatimattomat tuet yrittäjille ovat elinkeinoelämän pilkkaamista.
Ennen koronan invaasiota Orpon mielestä hallituksen tuhlaileva talouspolitiikka oli ahterista. Parissa viikossa muuttui mieli, ja kokoomuksen mielestä hallituksen ei tullut asettaa mitään kattoa rahankäytölle. Helmikuussa 100 miljoonaa oli julmetun suuri summa, maaliskuussa 15 miljardia ei tuntunut missään.

Suomessa on tapana verrata maatamme Ruotsiin. Verrataanpa siis nytkin. Ruotsissa tartuntoja saaneita on kolme kertaa ja kuolleita neljätoista kertaa niin paljon kuin meillä. Ero ei selity sillä, että Ruotsissa epidemia on pidemmällä. Jotain on tehty oikeinkin. Eikvaa?
Verrataan Suomea vielä veljeskansaankin. Suomessa hallitus otti käyttöön valmiuslain mutta määräaikaisesti, eikä edes niin pitkäksi aikaa kuin laki olisi sallinut. Viktor Orbán otti ja sai määräämättömäksi ajaksi valtuudet pitää yllä poikkeustilaa. Unkarissa tarvittaisiin kansannousu Orbánin kukistamiseksi, mikään muu ei enää tehoa. On harmi, että sosialismikokeilu rampautti niin pahasti, että muutaman vuosikymmenen mittainen vapauskokeilu on jäänyt pelkäksi kokeiluksi.
_________________________________
P.S. Petteri Orpo ja Viktor Orbán eivät ole samasta puusta, vaikka sukunimissä onkin jotain samankaltaisuutta

Uutiset Salo.fi

Tietoa koronavirustilanteesta

Lue lisää »

Salon kaupungin tilannetiedote koronavirukseen liittyen

Lue lisää »

Uutiset Demokraatti.fi

Kansanedustaja Heidi Viljanen kehysriihestä: Vahvoja toimia koronakriisistä selviytymiseen

Hallitus on päättänyt päätettiin vuoden 2020 toisesta lisätalousarviosta sekä julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2021-2024. Nyt valmistuneilla...

Lue lisää »

”En arvannut, että se hetki tulee reilun kahden viikon päästä” – Työmarkkinaveteraani ennusti helmikuussa työnantajien täyskäännöksen

Elinkeinoelämän keskusliiton entinen työmarkkinjohtaja Lasse Laatunen julkaisi helmikuun lopulla käynnissä olevaa työmarkkinakierrosta käsittelevän...

Lue lisää »