web stats
slideshow
Antero Leppänen

Muualla verkossa

27.10.2020 Presidenttiainesta?

Kolmen vuoden päästä saamme päivittäisten koronauutisten sijaan seurata presidenttipeliä. Helsingin entinen kaupunginjohtaja Raimo Ilaskivi tosin olisi halunnut viedä meiltä tuon ilon. Hän ehdotti alkuvuodesta Maaseudun Tulevaisuudessa, että Sauli Niinistö pitäisi valita poikkeuslailla kolmannelle kaudelle.

En missään tapauksessa halua syyllistyä ikärasismiin ja väittää 92-vuotiaan Ilaskiven ehdotuksen johtuneen vanhuuden höperyydestä. Niinpä vain ihmettelen, miksi Kekkosen palvontaa inhonnut porvari olisi halunnut palata takaisin 1970-luvun tunkkaisuuteen. Tukea ajatukselleen hän ei saanut edes Petteri Orpolta. En kuitenkaan usko sen johtuneen siitä, että kokoomuksen puheenjohtaja potentiaalisena ehdokkaana olisi valvonut pelkästään omaa etuaan.

Tämän päivän tilanteessa näyttäisi kuitenkin siltä, että Petteri Orpon nokan edestä kokoomuksen ehdokkuuden vie Jan Vapaavuori, jolla on paljon yhteistä Sauli Niinistön kanssa. Aloitetaan vaikkapa siitä, että molemmat ovat juristeja ja reservin kapteeneja. Vapaavuori toimi vuonna 1995 oikeusministeri Sauli Niinistön avustajana. Pesti jäi lyhyeksi Niinistön lähdettyä Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankkiin. Vapaavuori puolestaan toimi kaksi vuotta Euroopan investointipankin pääjohtajana.

Sauli Niinistö aloitti kolmevuotiskauden Suomen Palloliiton puheenjohtajana vuonna 2009 kolme vuotta ennen presidentinvaaleja. Jan Vapaavuori on nyt kolme vuotta ennen vaaleja pyrkimässä Suomen Olympiakomitean puheenjohtajaksi. En tiedä, mikä merkitys puheenjohtajuuksilla on presidentiksi valitsemisen kannalta. Ei se kuitenkaan voi olla vähäinen, sillä ei Sauli Niinistö muuten olisi Palloliiton johtoon himoinnut.
Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että UKK oli aikoinaan varsinainen urheilujohtaja. Kekkosen jälkeen tulleet ja tulevat presidentit ovat hänen rinnallaan pelkkiä harrastelijoita.

Molemmat ovat myös osoittautuneet varsinaisiksi äänimagneeteiksi. Niinistö rohmusi eduskuntavaaleissa ja Vapaavuori keräsi maan suurimman potin kuntavaalissa 2017. Yhteisiä luonteenpiirteitä ovat ärtyneisyys ja aggressiivisuus, mutta vain Vapaavuori on tuomittu pahoinpitelystä. Niinistön ”ansiot” rajoittuvat käsirysyyn eduskunnan kuppilassa. Asiasta on kertonut Niinistön leukaan tarkoitetusta nyrkistä saanut Matti Huutola.

Jan Vapaavuori härnäsi Juha Sipilän hallitusta ja samalla omia puoluetovereitaan lyttäämällä valmisteilla olleen sote-esityksen. Hallitus on vaihtunut, mutta Vapaavuori jatkaa nokkimistaan. Hesarin mukaan Vapavuoren ja kahden naisministerin välit ovat hyiset. Se on hieman hassu ilmaus, onhan kysymys kuumina käyvistä osapuolista.

Soten lisäksi hellankoukku-Vapaavuorta kismittävät koronarajoitukset. Hallitus odottaa, että Vapaavuoren johdolla metropoli kantaisi vastuuta harrastusten keskeyttämisestä koronan leviämisen estämiseksi. Vapaavuoren näkemys on, että hallitus yrittää väistää omaa vastuutaan vierittämällä vaikeat ja ikävät linjanvedot alueille. Hän olisi halunnut hallitukselta tarkkoja linjauksia riskilajeista.
Toisaalta Vapaavuori ei ole sulattanut sitäkään, että hallitus meni häntä kuulematta tekemään päätöksen ravintoloiden aukioloajoista. Mutta ei kai se mikään miellyttävä tehtävä ollut. Väärin sammuttajia ovat kaikki ministerit, tuumii Vapaavuori.
___________________________________
P.S. Vuoden 1994 presidentinvaalissa Ilaskivi jäi alkuerässä neljänneksi tuloksella 15,2 prosenttia ja putosi jatkosta.


21.10.2020 Perusarjalaisia velikultia

Sosiaalisuutta ei pidetä Jussi Halla-ahon luonteenpiirteenä. Puheenjohtajana hänen velvollisuuksiinsa kuitenkin kuuluu maakuntamatkailu, jonka yhteydessä hän pitää herätyskokouksia ja ”valistaa” kansaa. Halla-aho piipahti lauantaina myös Salon torilla. Tartuntariskin suuressa pelossa en mennyt kuulolle.

Salon Seudun Sanomien mukaan Halla-aho tylytti hallitusta, uhosi puolueensa tulevalla vaalivoitolla ja pelotteli velkamäärän kasvulla. Hän totesi myös, että Suomessa on aivan liian vähän tuottavaa työtä. Tulin miettineeksi, tietävätköhän ”mestariaan” sokeasti palvovat opetuslapset, milloin Jussi Halla-aho itse on viimeksi ollut tuottavassa työssä. Halla-ahosta tuli kokopäiväinen poliitikko vuonna 2011. Hän on siis yhteiskunnan elätti, sillä sellaisenahan oikeisto julkisalan palkollisia pitää. Eikä hänelle Lauri Nurmen* mukaan kertynyt palkkatuloja tuottavasta työstä yksityisellä sektorilla ainakaan vuosina 2005-2010.

Samassa jutussa paikallinen toimija kertoi, miten perussuomalaisiin on tunkua. Puolueen jäseniksi janoavat reppanat joutuvat odottamaan jäsenkirjaa kuukausitolkulla. Minä en voi tietää, miten kova ryysis on, mutta sen tiedän, että tunku on itse aiheutettu.
Perussuomalaisissa valta on keskitetty puoluehallitukselle, joka ottaa ja erottaa jäsenet. Käsittääkseni tähän neuvostovenäläiseltä kalskahtavaan kulttuuriin on ainakin kaksi syytä. Ensinnäkin se, että ilman seulaa puolue olisi vaalien jälkeen kakkakikkareina. Ja toiseksi seula on liian vaarallinen työkalu annettavaksi paikallisyhdistyksille: paikallisia nujakoitahan se vain aiheuttaisi. Siitä on runsaasti näyttöä.

Entä sitten Tom Packalén. Vuonna 2018 eräs IS:n kolumnisti nimitti häntä Tehtaankadun mieheksi eli epäisänmaalliseksi Venäjän hallinnon etäispäätteeksi. Packalén vaati toimittajaa syytteeseen kunnianloukkauksesta, mutta Wikipedian mukaan ”poliisin mielestä kyseessä ei ollut kunnianloukkaus, koska nimitys tarkoitti vain perusteettoman voimakasta Venäjän myötäilyä.”
Sanna Marin lähti karanteeniin Brysselistä, koska oli ollut samassa tilassa virustartunnan saaneen Packalénin kanssa. ”Suoraselkäinen” poliisimies syytti julkisuudessa Marinia vastuun pakoilemisesta. Siviilivirkansa ja nykyisen asemansa perusteella hän varmasti tiesi, että Marin toimi ainoalla oikealla tavalla noudattamalla sekä EU:n että Suomen eduskunnan turvamääräyksiä.
Nyt tiedämme, että Pacalénin positiivisen testituloksen vuoksi 40 kansanedustajaa altistui. Silti minulle ei tule edes mieleen julkisesti syyttää Tom Packalénia lievää törkeämmästä vastuuttomuudesta. Mutta paheksun syvästi hänen lausuntoaan pääministeristä. Tämä poliisimies menetti silmissäni kaikki ne pisteet, joita hänellä ei edes ollutkaan.

Ja sitten lopuksi vielä velikulta Olli Immonen, jonka julkisessa mielessäni olen ristinyt Oulun haitariksi eli hanuriksi, koska hän ihailee itävaltalaisen BZÖ:n edesmennyttä johtajaa Jörg Haideria. Ilmeisesti Packalénin innoittamana Immonen lähti ampumaan omia räkäpäitään kohti Sanna Marinia. Hän heitti Facebookissa epäilyksen, että karanteeniin siirtynyt Marin olisi syyllistynyt valtiorikokseen annettuaan Ruotsin pääministerille valtuuden toimia Suomen edustajana EU:n huippukokouksessa.
Immosta ei lainkaan hillinnyt tieto, että aivan äskettäin Stefan Löfwen luovutti vastaavan valtuuden Marinille, kun oli poissa äitinsä kuoleman takia. On täysin mahdollista, että Immonen ei ollut tietoinen huippukokouksen kokoonpanosta: osanottajilla ei ole varamiehiä. Kenen häpeä tuo tietämättömyys sitten on? Ei ainakaan pääministerin.

*Lauri Nurmen kirjassa Jussi Halla-ahosta
_______________________________________
P.S. Nuorena Halla-aho on Nurmen mukaan todennut olevansa arjalainen ja ylpeä siitä.


15.10.2020 Kuka lohduttaisi Orpoa!

Kun meillä oli Juha Sipilän johtama hallitus, etelän media kritisoi opposition toimia. Nyt pääministerinä on Sanna Marin, ja media kritisoi hallitusta. Jos näiltä median edustajilta kysyttäisiin miksi näin, sieltä vastattaisiin, että ei olisi tasapuolista olla aina hallituksen puolella.

Mikäli meillä olisi moniarvoinen lehdistö, Petteri Orpon keskiviikon esiintyminen A-talkissa saisi niiden kommenteissa melko vaatimattoman arvosanan. Tullessaan suoraan tv-lähetykseen, Orpo pyöritti vieläkin samaa levyä, joka oli kulunut puhki jo kauan sitten. Siksi keskiviikon ”keskustelulle” olisi ollut kunniaksi, jos se olisi jätetty pitämättä.

Vapiseva Katri Kulmuni tuli viime joulukuussa Antti Kurvisen tukemana kertomaan, että Antti Rinne oli menettänyt keskustan luottamuksen. Hän toisteli yhtä ja samaa virkettä, kysyivät toimittajat mitä tahansa. Tunsin myötähäpeää.
Eilen Petteri Orpolla oli laajempi lausekokoelma ja suurempi toistojen määrä, mutta suoritus oli täysin  joulukuisen Kulmunin tasoa. Kun ihminen ei ole sinut sanomansa kanssa, se näkyy naamasta ja kuuluu puheesta.

Keskiviikkona kokoomuksen puheenjohtaja pyrki toistojen kautta vakuuttamaan katselijat siitä, että Marinin johtama hallitus on valehdellut kansalle ja johtanut sitä harhaan. Orpo väitti pokkana, että hallitus on menettänyt kansan luottamuksen, mistä kuitenkaan ei ole mitään näyttöä. Se, että kokoomus teki välikysymyksen, ei kerro kansan keskuudessa kytevästä epäluottamuksesta, vaan Petteri Orpon ja kokoomuksen turhautumisesta: Kokoomus oli valtionhoitajapuolue yhtä taukoa lukuun ottamatta vuodesta 1987 lähtien. Olo oppositiossa tuntuu orvolta.

Kokoomuksen välikysymys kaatui odotetusti, mutta Orpon mukaan oppositiossa ja nimenomaan kokoomuksessa epäluottamus säilyi, sekin odotetusti. Kun toimittaja kysyi, miten hallitus voi saada opposition luottamuksen, Orpo latoi seuraavan listan: ”Kerrotaan asioista rehellisesti ja avoimesti. Tehdään selkeitä päätöksiä, jotka perustellaan ja viestitetään selkeästi”. Näin oppositiomies pääsi väittämään, että hallitus tähän asti on toiminut juuri päinvastoin. Orpo halusi esiintyä koko harhautetun kansan edustajana, mutta viimeisten gallupien perusteella hänelle jätti taputtamatta 83 prosenttia äänioikeutetuista.
Arvoisat kokoomuslaiset, kertokaa se hänelle!

Petteri Orpo on viime joulukuusta lähtien nillittänyt, että kansalaiset eivät saa tolkkua hallituksen päätöksistä, mikä tietenkin on pelkkää retoriikkaa. Kun Orpolta kysyttiin keskiviikkona, mitä tartuntalain uudistamisessa tulisi muistaa, hän varoitti tekemästä rajoituksia ja kieltoja. Se on loistava ohje: tappakaa virus, mutta älkää rajoittako yksilön elämää!
_________________________________________
P.S. Orpon keppihevosen nimi oli THL:n pääjohtaja, johon hän viittasi kolmasti. Tänään tiedämme, että Orpo levitti valheellista tietoa. Onkohan Tervahauta ollut Orpon poliittisessa ohjauksessa?


11.10.2020 Interpellation

Viikko sitten perjantaina eduskunta äänesti hallituksen luottamuksesta. Välikysymyksen takana oli koko oppositio. En jaksa muistaa, kuinka monta kertaa Marinin hallitus on jo tähän mennessä joutunut vastaamaan välikysymyksiin. Kun yksi on hoidettu, seuraava on jo ollut odottamassa.

Interpellation on välikysymyksen vastine kaikissa niissä kielissä, joita olen opiskellut. Termi pohjautuu latinan verbiin pello, joka tarkoittaa lyömistä tai karkoittamista. Sen ei siis pitäisi olla mitään turhaa lätinää vaan pakottavaa voiman käyttöä.
Jos rahaa lasketaan runsaasti liikkeelle, sitä seuraa yleensä inflaatio. Kun välikysymyksiä tehdään jatkuvasti, se inflatoituu: menettää tehoaan, ja välikysymyksiä liukuhihnalta tehtailevien uskottavuus kärsii äänestäjien keskuudessa.

Kokoomus ilmoitti päättyneellä viikolla, että puolueen eduskuntaryhmän luottamus Krista Kiuruun on mennyt. Välikysymyksen tekeminen on aina poliittista teatteria, ja tällä kertaa saamme seurata farssia. Dramaattisuutta esitykseen tulee siitä, että kokoomus on lähtenyt käymään maskisotaa, joka paljastaa puolueen ahdingon syvyyden.

Välikysymyksen esittämisessä pisti silmiin se, että julkisuuteen tulivat Kai Mykkänen ja Mia Laiho eikä Petteri Orpo. Puolueen puheenjohtajaa on aivan ilmeisesti pyydetty pysyttelemään takavasemmalla, kun likaista työtä tekivät ryhmän puheenjohtaja ja suurelle yleisölle tuiki tuntematon rivikansanedustaja Mia Laiho. Petteri Orpo on sitten tviittaillut, ja syyttänyt pääministeriä kansan harhaanjohtamisesta.

Ei ole suinkaan ainutlaatuista, että Orpo harrstaa tällaista puskasta huutelua. Edellisellä kerralla, kun Sanna Marin vastasi twitterissä Orpolle, että tämä esittää valheellisia väittämiä, valtamedia lähti Orpon tueksi. Ilmeisesti kokemuksesta rohkaistuneena Orpo jatkaa valheellisten väitteiden esittämistä ja äänestäjien harhaanjohtamista. YLE on selvittänyt ja uutisoinut, että Orpon väitteet ovat pastanjauhantaa. Kuinka paljon valehtelua valtamedia sallii välineissään oppositiolle. Toimiiko Trump mittatikkuna?

Kokoomus käy nyt sotaa kahdella rintamalla: se hyökkäilee apinan raivolla pääministerin kimppuun ja pyrkii samalla maanisuudella johtavaksi oppositiopuolueeksi. Olin pitkään sitä mieltä, että perussuomalaiset ovat kokoomuksen apupuolue. Viikolla aamu-uutisissa eräs yliopistotutkija kuitenkin asiaansa perustellen totesi, että asia onkin päinvastoin: kokoomuksesta on tullut perussuomalaisten apupuolue. M.O.T.
_________________________________
P.S. Kokoomuksen tulisikin vakavasti harkita nimen vaihtoa. Kansalliset perussuomalaiset sopisi yhteen jo olemassa olevien kansallisten senioreiden kanssa.


7.10.2020 Päämiesten askareista

Ráðherrann on Ylellä sunnuntaisin esitettävä islantilainen tv-sarja, jolle suomalaiseksi nimeksi on annettu Ministeri. Avausjaksossa Itsenäisyyspuolueen puheenjohtaja löi vaalikeskustelussa ällikällä sekä puoluekaverinsa että muiden puolueiden edustajat. Hän ilmoitti, että tärkein tavoite demokratian toteuttamiseksi on nostaa äänestysaktiivisuus 90 prosenttiin. Jos se ei toteudu, hän ei millään tuloksella vie puoluettaan vaalienjälkeiseen hallitukseen.

Meillä tuosta tavoitteesta jäädään eduskuntavaaleissa noin 20 ja kuntavaalissa noin 30 prosenttiyksikköä. Suomessa mentaliteetti on kuitenkin sellainen, että hallitukseen pyritään ja mennään vaikka puolueen historian huonoimmalla vaalituloksella. Emme pääse iloitsemaan korkeasta äänestysprosentista, mutta voimme olla tyytyväisiä siitä, että jokaisen vaalipiirin tulos on rehellisesti ja oikein laskettu.
Lohtu saattaa olla joillekin yhtä laiha kuin tieto siitä, että vaatimattomasti menestyvät urheilijamme ovat puhtaita. Penkkiurheilijaa kalvaa, että ruotsalainen seiväsmies hyppää yli puoli metriä korkeammalta kuin suomalainen, ja naapurimaan miehen kädestä lähtevä kiekko lentää jopa 15 metriä pidemmälle kuin meikäläisten. Eivätkä ruotsalaiset kuitenkaan kärähdä aineiden käytöstä.


Monessa maassa poliittinen tilanne on meihin verrattuna katastrofaalinen. Esimerkiksi Yhdysvallat on viimeisten neljän vuoden aikana alkanut kärsiä pahasta demokratiavajeesta. Siis se United States of America, jota Suomessa monet ovat pitäneet vapauden esikuvana, ja jonka kieltä he ylpeinä käyttävät jopa arkiaskareissaan. Ovat jopa tekemässä amerikanenglannista toista kotimaistamme.
Presidentti Trump on jo kuukausia ennen marraskuussa pidettäviä presidentinvaaleja ilmoittanut, että hän tuskin tulee hyväksymään vaalitulosta. Ei ainakaan siinä tapauksessa, että hän jää kakkoseksi. Käykö sitten niin, että vaalituloksen lopulta ratkaiseekin Korkein oikeus, jossa poliittisin perustein nimitettyjen tuomareiden enemmistö on istuvan presidentin ja häntä tukevan puolueen käsikassara?

Suomi toimi vuoden 2019 jälkipuoliskon EU-isäntämaana, ja pääministeri Antti Rinne nosti voimakkaasti esiin vaatimuksen unionin oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta. Kalikka kalahti ja koira älähti: Unkarin pääministeri Viktor Orbánin mielestä isäntämaa ei voinut kritisoida Unkaria, koska Suomella – päinvastoin kuin Unkarilla – ei ole perustuslakituomioistuinta.
Täällä meillä perussuomalaiset hurrasivat Unkarin pääministerille. Halla-aholaiset ihailevat avoimesti Orbánia, joka härskillä toiminnallaan kalvaa unionin yhtenäisyyttä. Eiköhän sokea Reettakin kuitenkin näe, että perustuslakituomioistuimen olemassaolo ei voi toimia oikeusvaltioperiaatteen mittana?

Perussuomalaisemme eivät voi onnistua kaatamaan Euroopan unionin tukipakettia, mutta sen voi tehdä Viktor Orbán yksinään. Sen mahdollistaa EU:n päätöksentekoon liittyvä yksimielisyysvaatimus, joka edellyttää kaiken muun lisäksi sydämensivistystä. Sitähän häiriköillä ei ole.
Jos Unkarin pääministeri olisi koululainen, hänet tulisi muiden oppilaiden turvallisuuden takaamiseksi siirtää pois yleisopetuksesta.
_____________________________________
P.S. Julkaistu tänään Salon Seudun Sanomissa


4.10.2020 Karhulahden murahduksia

Kokoomus vaatii jatkuvasti muita – juuri nyt hallituspuolueita - muuttumaan ja arvostelee kilpailijoitaan menneeseen maailmaan juuttumisesta. Entinen kiky- ja kykypuolue elää omassa kuplassaan, uskoo itseensä yhtä vahvasti kuin Donald Trump mutta ei onnistu vakuuttamaan muita kuin kaikkein uskollisimmat kannattajansa.

Reilu viikko sitten Salon Kokoomus aloitti kunnallisvaalirummutuksensa: Salon pitäisi tuotteistaa palvelunsa ja kilpailuttaa ne. Haluan uskoa, että valtuustoryhmän puheenjohtaja Arttu Karhulahti on looginen ihminen, mutta hänen ajattelunsa Salkkarissa (26.9.) ei kyllä uskoani vahvistanut. Karhulahden mielestä tuotteistamisella ja kilpailutuksella ei leikattaisi palveluja. ”Tämä olisi myös henkilöstön etu, koska palveluiden leikkaaminen tarkoittaa lomautuksia ja irtisanomisia.”
Minun logiikkani mukaan kilpailuttaminen, johon tottakai liittyvät ulkoistaminen ja yksityistäminen, tarkoittaa, että kaupungin henkilöstötarve vähenee, kun palvelut ostetaan ulkoiselta toimijalta. Vain pitkällä tähtäimellä väheneminen hoituisi eläköitymisellä, mutta tuloshakuisten on toimittava nopeasti. Siksi mennään sitten irtisanomisiin.

Uskovaiset kammoavat sielun vihollista ja sanovat sen ääneen. Perussuomalaiset taas vastustavat henkeen ja vereen Euroopan unionia ja uhoavat sillä. Kokoomus puolestaan saarnaa julkisen sektorin paisumisesta. Äänestäjien harhauttamiseksi puolueen eri tason toimijat eivät kuitenkaan tohdi selkeästi ja rehellisesti kertoa yksityistämistavoitteistaan, koska Sari Sairaanhoitaja saataisi suuttua.
Kilpailuttamiseen kriittisesti suhtautuvia valtuustokollegoita Karhulahti sätti ideologisesta asenteesta, koska hänen mielestään kysymys on puhtaasti taloudesta. Milloin kokoomukselaiset lopettavat naurettavan teatterinsa? Sen, jossa ottavat itselleen epäpoliittisen roolin ja sanovat katsovansa asioita pelkästään faktojen kautta?
Hyvät ystävät! Kunnanvaltuustossa ei pidetä epäpoliittisia puheita. Eikä myöskään tehdä epäpoliittisia aloitteita tai esityksiä.

Kunnallisvaalit lähestyvät. Se näkyy siinä, että kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja terhakoituu. Tänään Arttu Karhulahti murisi taas otsomaisesti Salkkarissa. Hän oli selvästikin pahoittanut mielensä, koska syyskuun valtuustossa kokoomusryhmä oli kuin orpo piru Porin torilla. Se jäi yksin vastustamaan sotea, kun valtuusto päätti lausunnostaan maan hallitukselle. Karhulahti ripitti nyt paikallisia hallituspuolueiden edustajia siitä, että he toimivat Marinin hallituksen tukena eivätkä salolaisten edunvalvojina. Loogisuuden kuperkeikka tämäkin: se, joka ei veisaa opposition virsikirjasta, ei voi olla salolaisten asialla. Olé porvari!
________________________________
P.S. Tässäkö ovat kokoomuksen eväät?

Uutiset Salo.fi

Terveyspalveluiden hallinnon yhteystiedot

The post Terveyspalveluiden hallinnon yhteystiedot appeared first on Salo.

Lue lisää »

Uutiset Demokraatti.fi

Syyttäjä vaatii yritysjohtajalle sakkorangaistusta romanimiehen syrjinnästä

Syyttäjä vaatii asuntojen vuokrausta harjoittavan yrityksen johtajalle sakkorangaistusta romanimiehen syrjinnästä syksyllä 2018. – Syytetty on ilman...

Lue lisää »

Iranissa rekisteröity lähes 350 uutta koronakuolemaa 24 tunnin aikana

Iranissa koronavirukseen liittyvien kuolemien virallinen määrä on ylittänyt 33 000, tiedottaa terveysministeriö. Ministeriön tietojen mukaan kuluneiden...

Lue lisää »