slideshow
Antero Leppänen

Muualla verkossa

Tammikuu 2020

16.1.2019 Jottai tartteis tehrä

Uin päivittäisessä uutisvirrassa. Lähes aina saan siitä jotain henkitorveeni. Se aiheuttaa rajuja henkisiä yskänkohtauksia. Toissapäivänä aiheuttajana oli Timo Soini ja eilen Vladimir Putin. Näyttää siltä, että Salossa on lakkautettu yhteensä vähintään kymmenen koulua ja päiväkotia, ennen kuin Venäjällä demokratia on noussut edes idulle.

Koulujen ja päiväkotien kohtalot ovat pyörineet paikallisuutisissa kuin ikiliikkujat. Onko niin, että selkeä enemmistö päättäjistä on jähmettänyt itsensä passiiviseksi ja jäänyt kädet ristissä odottamaan seuravia vaaleja ja kolmea ihmettä?
a) Salon työpaikkojen lisääntymistä kuin taikasauvan kosketuksesta b) veronmaksajien määrän lähtemistä huimaan nousuun ja c) koulujen oppilaspohjan laajenemista tänne muuttavien ansiosta sekä suojaamattoman seksin vuoksi.

Tätä mieltä-palstalla tunnelma on ollut kuin uskonnollisissa seuroissa: ainakin veljiä on yksi toisensa perään käynyt todistamassa, että kouluja ei lakkauteta. Samat veljet pitävät yleensä puheita, joissa he vaativat valtuutettuja elämään nykyajassa sekä huomioimaan taloudelliset voimavarat; peräänkuuluttavat muutoksia nykymenoon.
Kirsikkana kakun päällä ovat yrittäjät, jotka uhkaavat viedä firmansa ja työpaikat pois Salosta, mikäli kouluverkkoon puututaan. Ja sitten vielä kaupunginjohtaja uhoaa selättävänsä taloudelliset ennusteet ja demografiakäppyrät. Tämän päivän yskänpuuska tässä kohtaa.

Salon Seudun Sanomissa valtuuston puheenjohtaja kertoi tänään, että ”Salo on pinta-alaltaan kaksi kertaa Turku ja Helsinki yhteensä”. Juhani Nummentalo ryhtyi turhan vaatimattomaksi. Salo on nimittäin pinta-alaltaan noin neljä kertaa niin laaja kuin Suomen entinen ja nykyinen pääkaupunki yhteensä.
Raisio on tunnetusti ainoa tienristeys, jolla on kaupunkioikeudet. Salon pinta-ala on noin 40 kertaa niin suuri kuin Raision. Siellä taloudellisen tehokkuuden esteenä eivät ainakaan voi olla pitkät välimatkat. Onkohan niin, että pisimmillään (suora) matka kaupungin sisällä on seitsemisen kilometriä? Salossa noin kymmenen kertaa niin pitkä.
Valitettavasti Suomella ja Salolla on yhteinen ongelma: Koko alueen asuttuna pitäminen (palveluineen) maksaa mansikoita.
______________________________
P.S. Meillä on jo nyt ymmärtääkseni kaksi ehdokasta vuoden 2024 presidentinvaaliin. Itse en lyö sentin senttiä vetoa sen enempää Väyrysen kuin Soininkaan menestymisen puolesta.


11.1.2020 Manuaaliohjausta

Kaksi vuotta sitten Jari Tervo teki dokumentin Urho Kekkosesta ja sai siitä runsaasti kiitosta. Pyynnöstä tai pyytämättä Tervo alkoi sitten piirtää kuvaa Mauno Koivistosta. Kerronnan taso ei laskenut. Ohjelmasarja on otettu positiivisesti vastaan.

Keskustassa on tosin mielensäpahoittajiakin. Kaksi esimerkkiä riittäkööt: Risto Volanen, joka toimi pääministeri Matti Vanhasen kansliapäällikkönäkin on ollut näreissään, koska YLE ja Jari Tervo hänen mielestään lyövät Kekkosta Koivistolla. Syvimpään harmitukseen on kuitenkin vajonnut Paavo Väyrynen, jonka mielestä Tervo on jatkanut väärän kuvan antamista vuoden 1981 tapahtumista eli Koiviston kaatohankkeesta.
Väyrysen mielestä Koivisto ei pyrkinyt vastustamaan presidentti Kekkosta vaan pitämään Kalevi Sorsan otteessaan ja torppaamaan hänen poliittista nousuaan. Väyrysen käsitys on esittäjänsä näköinen. Hän on aika yksin ajatuksensa kanssa, koska aikalaistodistajien näkemykset eivät sitä tue.

Huhtikuussa 1981 Kekkonen patisteli Koivistoa tekemään päätöksiä. Tamminiemen sanansaattajana toiminut SKP:n Aarne Saarinen kertoi julkisuuteen UKK:n terveiset. Oltiin sitä mieltä, että Koiviston ero oli vain eroilmoitusta vailla. Toimittaja Hannu Lehtilä haastatteli Kekkosen moittimaa pääministeriä. Tämä ei fundeerannut vaan totesi jämptisti hallituksensa istuvan niin kauan kuin sillä on eduskunnan luottamus.
Itse asiassa Koiviston lausuman olisi pitänyt olla itsestäänselvyys jokaiselle parlamentarismia tuntevalle. Siitä huolimatta Koivisto varmisti toimintansa oikeutuksen sekä lakikirjoista että oikeuskanslerilta. Sitten pääministeri kaivoi parlamentarismin esiin naftaliinista, jossa se oli ollut koko Kekkosen presidenttiyden ajan. Maamme oli suomettunut, ja kaikki valtapuolueet olivat Kekkosen edessä rähmällään. Vielä 1983 keskustan valtuuskunta vei neuvostoliittolaisille isännilleen lahjaksi Lepikon multaa. Seppo Kääriäisen mukaan "lahja oli parasta, mitä isänmaalla oli tarjota".

Pääministeri Koivisto nousi itsevaltiaan ottein käyttäytynyttä, vaikka silloin jo väsähtänyttä Kekkosta vastaan ja tiesi voittavansa. Ei pokerissakaan värisuoralla voi hävitä. Koiviston tavoitteena oli presidenttiys, ja hän pelasi saamillaan korteilla itsevarmasti. Kun peli oli ohi, istuva presidentti oli kaatunut, Väyrysen kuningastie katkennut ja Sorsakin saanut hieman siipeensä.
Väyryselle Koivisto joutui näyttämään kaapin paikan vielä 1987. Väyrynen, Cristoffer Taxell (rkp) ja Ilkka Suominen (kok) yrittivät salaisella sopimuksella varmistaa porvarihallituksen syntymisen jo ennen eduskuntavaaleja. Koivisto ei suostunut istumaan valmiiksi katettuun pöytään ja leipoi sinipunan. Tuolloin hallituksen muodostaminen kuului vielä presidentin valtaoikeuksiin.

Kun Urho Kekkonen syksyllä 1981 sairastui ja erosi virastaan, eräs aikakausi Suomen poliittisessa historiassa päättyi. Eduskunta sai toimivaltansa ja maa koko vaalikauden istuvia hallituksia. Vuonna 1982 presidentiksi valittiin ensimmäisen kerran sosialidemokraatti tai ainakin bernsteinilainen. Oltiin siirrytty manuaalisen ohjaukseen.
_______________________________________
P.S. Julkaistu tänään Salon seudun Sanomissa


10.1.2020 Valheiden verkossa

Jussi Halla-aho ja Päivi Räsänen eroavat toisistaan monessa suhteessa! Mielenkiintoisempaa onkin pohtia, mitä yhteistä heillä on? Yhdellä sanalla ilmaistuna molemmat ovat uskossaan fanaatikkoja, vaikka Halla-aho tietääkseni onkin ateisti.

Jos Jussi toimisi yliopistossa kirkkoslaavin lehtorina ja Päivi Mehiläisessä lääkärinä, he olisivat huomattavasti harmittomampia tapauksia kuin mitä he ovat poliitikkoina. Vaikka Räsänen ei välttämättä ole sitä huomannutkaan, hänen teesiensä pyöriminen lööpeissä ei suinkaan nosta KD:n vaan perussuomalaisten kannatusta.
Viimeisimmässä gallupissa kannatus on 2,2 prosenttia. Kuukaudessa pudotusta tuli 1,7 prosenttiyksikköä eli peräti 46 prosenttia. Silloin kun kannatus on pienempi kuin tutkimuksen oletettu virheprosentti, voidaan puhua aidosta marginaalipuolueesta. Estupendo!

Halla-ahon viimeisin ulostulo koski Australian metsäpaloja. Hänen mielestään palot eivät missään tapauksessa johdu ilmastonmuutoksesta vaan harvennushakkuiden puuttumisesta. Meillä Suomessa ei Halla-ahon mukaan ole metsäpaloja, koska täällä hakkuut hoidetaan esimerkillisesti. Amen.

Räsänen puolestaan heittäytyi julkisuuteen kertomalla ”totena”, että eräässä pääkaupungin koulussa joulujuhla oli korvattu islamilaisella meiningillä. Aivan kuten Halla-ahollakin on tapana Räsänenkään ei suostunut kertomaan lähdettään eli sitä, mistä hän oli tietonsa saanut. Tutkiva journalisti selvitti asian: joulujuhlaa ei ollut korvattu islamismilla, vaan koulussa oli kerrottu eri kulttuureista. Kuinka mones onkaan se käsky, joka kieltää väärän todistuksen antamisen, selkokielellä valehtelun. Herranjestas!

Joku saattaa pitää noita esimerkkejä pikkumaisina, mutta minusta ne ovat osa sitä vaarallista valheiden verkkoa, jota sangen ahkerasti kudotaan. Onhan valheilla ja osatotuuksilla aina tehty politiikkaa, mutta aiemmin ne olivat jokapäiväistä leipää totalitaarisissa valtioissa.
Yhdysvalloissa on Trumpin kaudella syntynyt termi vaihtoehtoinen totuus. Sillä Valkoisen talon piiristä selitettiin presidentin suustaan päästämiä sammakoita. Aikuisten oikeesti!
Meillä puolestaan persut ovat alkaneet vähätellä lausumiaan valheita toteamalla lakonisesti: mutta sehän olisi voinut olla totta. Elämme hirmuista aikaa!
______________________________
P.S. Halla-aho ilmeisesti hykertelee tyytyväisenä, kun Huhtasaari ja Hakkarainen ovat poissa hänen silmistään.


4.1.2020 Loppuvuotta kohti

Uudenvuodenpäivääni kuuluivat pitkään tasavallan presidentin puhe, Wienin filharmonikkojen konsertti sekä mäkiviikon Garmisch-Partenkirchenin osakilpailu. Kaikkea tuota saatoin seurata televisiosta kanavaa vaihtamatta, vuoteen 1972 asti tosin värittömästi.

Koska olen Mielensäpahoittajan lähisukua, mielenkiintoni mäkihypyn katseluun alkoi hiipua, kun V-tyyli teki lajista tyylittömän. Sinänsä V-tyyli on sopiva sana kuvaavaan tyylitöntä ilmalentoa. Se on kuin koululaisten välimerkkinä käyttämä v-sana. Lopullisesti hylkäsin lajin seuraamisen, kun Suomen ”kotkien” menestys alkoi olla samaa tasoa kuin Andorralla. Vai onko siellä edes hyppymiehiä?
Kun kaikki kolme suomalaista ”mäkikotkaa” maailmancupin osakilpailussa hiljakkoin sijoittuivat 63 kilpailijan joukossa13 viimeisimmän joukkoon, kyseessä oli meikäläisittäin lajin katastrofi. Matti Nykänen ei ihmisenä eikä koulunkävijä ollut esimerkillinen, mutta mäkihyppääjänä hän on maamme ykkönen; ja siksi jää.

Seuraavaksi aloin jättää presidentin uudenvuodenpuheita kuuntelematta. En tarkkaan muista, milloin tuo muutos tapahtui, mutta Niinistön puheita en juuri ole vaivautunut seuraamaan suorana. Sehän on turhaa, koska niitä aina kehutaan ja siteerataan hyvin tarkkaan parina seuraavana päivinä. En niin sanotusti ole jäänyt mistään paitsi. Sitä olen ihmetellyt, miten on mahdollista, että Niinistön jokainen puhe joka vuosi on parempi kuin mikään hänen aiemmin pitämänsä. Kulminaatiopiste siis loittonee vuosi vuodelta?

Tämän vuoden alku on ollut entisen toistoa: tasavallan presidentti piti uransa parhaan puheen. Kiitokset ovat tällä kertaa ymmärtääkseni tulleet vihapuheen ja maalittamisen sijoittamisesta puheen tematiikkaan. Yhtään kehua en ole kuitenkaan havainnut tulleen perussuomalaisilta. Miksi olisikaan tullut, kun persujen näkemys on, että laissa olevat määräykset vihapuheen rangaistavuudesta ovat olemassa vain ja ainoastaan perussuomalaisten sananvapauden rajoittamiseksi. Persut ovat osoittaneet olevansa Paavo Väyrysen sukulaissieluja: kaikki muut ovat väärässä ja sortavat ainoaa oikeassa olevaa. Psykologiasta varmaan löytyy sopiva diagnoosi tällekin käyttäytymiselle.

Kun persut eivät kommentoineet presidentin puhetta, ajattelin sen johtuvan siitä, että puolueessa on muistettu vanha fraasi: herran pelko on viisauden alku. Ensiksikin Niinistö on herra (lue: porvari) eikä mikään työväen presidentti. Toiseksi Niinistön suosio myös perussuomalaisten äänestäjien keskuudessa lienee noin 102 prosenttia kahden prosenttiyksikön virhemarginaalilla. Ja äänestäjät ovat poliitikon herra.
Halla-aho lähti kuitenkin hieman yllättäen Mauno Koiviston viitoittamalle tielle uhmaamaan presidenttiä. Koivisto saattoi sen tehdä huhtikuussa 1981, jolloin hänen kansansuosionsa saattoi olla kaksi kertaa niin suuri kuin persujen tänään. Mitä nyt on odotettavissa? Luultavasti ei yhtään mitään. Veikkaan 0,3 prosenttiyksikön muutosta perussuomalaisten gallupkannatuksen suuntaan tai toiseen.
_____________________________________
P.S. Wienin filharmonikkojen konserttia en ole hylkäämässä, vaikka tiedän, että koskaan en paikalle pääse. Lippuja kun ei voi varata, ne arvotaan.

Uutiset Salo.fi

Satamakadun loppuosan katu-ja liikennemerkkisuunnitelma nähtävänä

Lue lisää »

Yhdistyksiä haetaan toteuttamaan nuorisotilatyötä vapaaehtoistyönä

Lue lisää »

Uutiset Demokraatti.fi

Lapsi koulun pelinappulana – ollaan hakoteillä jos yleisopetus kasvattaa erityisopetuksen tarvetta tai lastenpsykiatrian jonoja

”Onko lapsi koulua varten vai koulu lasta varten?” Näin kyseli Oulun yliopistollisen keskussairaalan lastenpsykiatrian yksikön apulaisylilääkäri...

Lue lisää »

Eiköhän Halonen vain sanonut ääneen sen, mitä kaikki ajattelevat

Presidentti Tarja Halosen kommenteista Ylen Ykkösaamussa on alkanut julkinen hurskastelu. Ikään kuin Halonen olisi keksinyt sen, että Pekka Haaviston...

Lue lisää »