Muualla verkossa
Helmikuu 2011
27.02.2012
Vanhemmat sukupolvet haukkuvat lapsia ja nuoria siitä, että nämä eivät osaa sitä tai tätä eli eivät mitään. En ole lukenut PS:n vaaliohjelmaa, mutta en hämmästyisi, vaikka siellä vaadittaisiin, että jokaisen peruskoulun käyneen tulee osata peruuttaa peräkärryllä varustettua autoa tai traktoria. Aika ajo-opetukseen saataisiin siten, että toinen kotimainen jätettäisiin pois. Koska kaikki näin säästetyt tunnit eivät kuluisi kärryharjoitteluun, voitaisiin osa niistä käyttää historian opetukseen. Tuo lisäresurssi tulisi käyttää suomalaisen kansallistunteen nostattamiseen. Tämä kannanotto historiasta on jo ollut julkisuudessakin.
En osaa peruuttaa peräkärryllistä henkilöautoa, En osaa myöskään väärentää rahaa. Pohjois-Karjalassa sen osaavat varhaisteinitkin, tai ainakin jotkut heistä. Alle viisitoistavuotiaat olivat onnistuneet valmistamaan kymmenen euron seteleitä, joilla oli jopa ns. katu-uskottavuutta. Turha siis leimata lasten harrastuksia hyödyttömiksi.
25.02.2011
Perussuomalaiset ovat julkaisseet vaalitavoitteensa. Niitä varmaan ruoditaan jatkossa eri yhteyksissä. Otanpa lämpimäisenä ruotsin kielen aseman. Sen poistaminen kaikille pakollisten aineiden joukosta on perussuomalaisten vaaliohjelmassa. Taiteilijoista Perussuomalaiset nostavat esiin Albert Edelfeltin, Akseli Gallén-Kallelan ja Jean Sibeliuksen. Nämä kaikki puhuivat äidinkielenään ruotsia.
23.02.2011
Olen iloinen siitä, että SDP:n johto on nostanut tasaveron vaalikeskustelun keskiöön. Suhtautuminen siihen osoittaa, kenen asialla mikin puolue on. Kokoomus on paniikissa, kun äänestäjille alkaa valjeta, että tasaveroon mennään välillisten verojen korotuksilla. Toivon täydestä sydämestäni Kataisen joukkoineen karahtavan kiville, kun puolue suurin lehti-ilmoituksin väittää, että se ei pyri tasaveroon; samalla kuitenkin Kokoomus vaaliohjelmassaan ajaa alvin korotusta. Jos tämä kaksinaamainen petos menee läpi, Suomessa on syytä satsata aikuiskoulutukseen tähän astista enemmän.
Painopisteen siirtäminen välittömistä välillisiin veroihin ei siis pelkästään merkitse sitä, että eläminen tulee kalliimmaksi. Kyseessä on mitä suurimmassa määrin ideologinen ratkaisu. Kuvaavaa ajattelutavalle on, että kokoomuslaiset kansanedustajat aivan vakavissaan todistelevat turuilla ja toreilla alvin olevan progressiivinen vero. Siis näin:
Kun suurituloinen ostaa farkut, hän maksaa niistä 300 euroa. Koska vähätuloisella ei ole varaa tuon hintaluokan housuhin, hän maksaa omistaan vain 50 euroa. Alv on prosentteina molemmista farkuista sama, mutta rahalla mitaten ero on kymmeniä euroa.
Tämän kansan hämäämisen aloitti jo Sauli Niinistö, joka tuohtuneena vaati, että ansiotuloveron alennukset on tasa-arvon nimissä toteutettava prosentuaalisesti yhtä suurina kaikissa tuloluokissa.
22.02.2011
Vielä viisi vuotta sitten hiihdin sekä rullaluistelin sykemittari ranteessa ja laitoin ajat, kilometrit, sykekeskiarvot ja tuulen voimakkuudet exel-taulukkoon. Nyt siteeraan Tuntemattoman Kariluotoa, jonka viimeiset sanat olivat ei enää.
21.02.2011
Samalla kun nyt siunaillaan tai ihastellaan joitakin galluplukuja, on hyvä muistaa, että pääministeri Vanhanen leijui 60 prosentin kannatuksessa vielä 2008. Loppu menikin sitten pakkasen puolelle.
16.02.2011
Ihminen on tapojensa orja, ja käytänteet ovat lakeja vahvempia. Työmarkkinaneuvotteluissa perinteeksi on tullut, että takaraja paukkuu. Neuvotteluosapuolet ovat kuin kaksi ratapyöräilijää; homma on kyttäilyä, koska ajalla ei ole mitään merkitystä. Neuvotteluissa aika ei lopu, koska sitä v oidaan tehdä lisää pysäyttämällä kellot.
Kuntapuolen neuvottelut junnasivat viikkotolkulla. Vauhtia niihin tuli vasta, kun tiistaina 15.2. oltiin tulossa takarajalle. Vaikka TUPO on haudattu, TUPO-teatteri jatkaa esityksiään. Osapuolet olivat vielä tiistaina aamulla kaukana toisistaan, illalla molemmat jo pitivät ratkaisua tyydyttävänä.
Työnantajan pitää aina sanoa, että se tuli yli puolitiehen vastaan. Lisäksi sen tulee todeta, että ratkaisu oli kallis, mutta sen kanssa voidaan elää.
Työntekijäpuolen taas pitää muistaa sanoa, että ratkaisu ei vastaa tavoitteita, mutta se on tässä taloustilanteessa kohtuullinen, koska ostovoima pystyttiin turvaamaan.
Molempien osapuolten tulee aina muistaa muuttaa tiedotteidensa päivämäärät. Väärä päiväys söisi uskottavuutta.
14.02.2011
Tänä sähköisen viestinnän aikana kirjeen lähettämisestä on muodostunut minulle prosessi. Hallintokielellä ilmaistuna olen siis prosessinomistaja. Puheena olevassa prosessissa on neljä osaa: viestin laadinta – kuoren hankinta – postimerkin osto – postilaatikkoon pudottaminen.
Kerron esimerkin avulla, miten homma saattaa mennä:
Edessä haasteellinen tehtävä, koska täytyy lähettää matkalasku matkasaarnaajana toimimisesta Pekka-postina. Käyttämäni termi viittaa persujen esi-isään, tekniikan ylioppilas Pekka Vennamoon, joka kohosi aina Postin pääjohtajaksi.
Ylioppilas on muuten tietämisen alueella vasta kakkonen. Ykköstila menee kirkkaasti sille murkkuikäiselle sylkykoneelle, joka luulee tietävänsä kaiken. Kun tämä kaikkien alojen erityisasiantuntija sitten on tuplannut ikänsä ja pitää miesmäisen puheen isänsä 50-vuotispäivillä, se voisi kiteytettynä olla seuraavanlainen:
”Kun Minä olin 15 ja sinä 35, ihmettelin, miten Minulla voi olla noin hiton tyhmä faija. Nyt ihmettelen sitä, miten olet 15 vuodessa voinut noinkin paljon kehittyä”.
Palaan nyt matkalaskun lähettämiseen ja sen vaatimaan prosessiin. Paperin kirjoittaminen tai lomakkeen täyttö vie minuutteja, mutta kaikki muut ns. tukitoiminnot vaativat päiviä.
Valmis paperi lojuu lähetettävissä 1-2 päivää siksi, että käsillä ei ole kirjekuorta, johon sen sulloisi. Kun R-kioskista on tullut ostetuksi kuoria, menee taas pari päivää postimerkkien hankintaan. Viivästys johtuu siitä, että kioskissa asia ei tullut mieleen.
Kun sitten prosessista kolme neljännestä on hoidettu, viimeinen osaprosessi osoittautuu vaikeaksi, ja kuori lojuu salkussa vielä 2-4 päivää.
13.02.2011
Egyptissä on ollut neljä presidenttiä. Kukaan heistä ei ole päässyt viettämään leppoisia eläkepäiviä. Ensimmäinen eli 20 viimeistä vuottaan kotiarestissa. Toinen kuoli sydänkohtaukseen, kolmannen ampuivat omat sotilaat. Nyt neljäs joutui lähtemään. Ei siis mikään kahdehdittava virka.
10.02.2011
Poliitikot ovat tehneet ja tulevat tekemään virheitä, koska se on inhimillistä. Se on silti harmillista ja ärsyttävää. Huolestuneempi olen kuitenkin siitä potentiaalisesta mahdollisuudesta, että kansalaiset ja kuntalaiset tekisivät täysin vääriä henkilökohtaisia ratkaisuja ja päätöksiä. He ovat nimittäin niitä, joita ei voi vaihtaa.
09.02.2011
Vapisen nykyään aina, kun joudun kuuntelemaan Nokian pääjohtajaa. Kyseessä ei ole perinteinen herran pelko vaan pelkästään psykosomaattisten oireiden ilmaantuminen siksi, että Salon syömähammas heiluu.
Jouluna suomalaiset hiljentyvät kuuntelemaan, miten Suomen Turku julistaa joulurauhan. Ylihuomenna Nokian työntekijät kerätään kuuntelemaan livenä, kun pääjohtaja puhuu Lontoossa. Mistään ilosanomasta ei liene kysymys.
Olen vapissut aina, kun olen kuunnellut nykyistä valtiovarainministeriämme. Tässäkään tapauksessa ei ole kyseessä herran pelko vaan ärsyyntyminen hevonkakkapuheista. Viimeisintä bullshittiä edustaa Kataisen luento progressiivisesta verotuksesta. Ministeri selitti ilmeisesti aivan vakavissaan, että arvonlisävero on progressiivinen, koska pienituloisten ostoskorissa on enimmäkseen alemman verokannan tuotteita kuten lääkkeitä ja perusruokaa. Hyvätuloiset taas ostavat paljonkalliita vaatteita ja moottoriveneitä. Niiden alv on paljon korkeampi kuin ruuan ja lääkkeiden. Siis he maksavat enemmän välillisiäkin veroja, joten arvonlisävero on progressiivinen. M.O.T.
07.02.2011
Timo Soinin saapas hörppäsi. Parempi ilmaus on kai, että persujen nokkamies jäi kiinni housut kintuissa. Jokainen, joka on kuullut, mitä Soini sanoi järjestämässään tiedotustilaisuudessa puolueensa ilmastopoliittisesta vaihtoehdosta, ei voi tulkita seuraavaa sanomaa väärin: ”Kun on vähän ajateltu, että mitä se Soini siellä EU:ssa ja Euroopassa tekee - Brysselissä ja Strasbourgissa - niin mä olen nyt puolitoista vuotta tehnyt tätä”, Soini sanoi tiedotustilaisuudessa.
Kysymys kuuluu, miksi Soini väitti pokkana valmistelleensa asiapaperin itse? Jos hän olisi sanonut heti, että se oli tehty yhdessä Putkosen kanssa, ei asiassa olisi ollut nokan koputtamista. Miksi hän siis halusi salata Metalliliiton ja Putkosen osuuden?
Minun selitykseni on, että media on tehnyt Soinista vauhtisokean. Jos tiedotusvälineet nyt olisivat loogisia, ne toteaisivat pääkirjoituksissaan ja kolumneissaan, että Soini persuineen on itse puhkaissut kuplansa, ja persujen taantuma alkaisi.
05.02.2011
Silmiini sattui jokin aika sitten väite, että Salon saama yhteisövero vuodelta 2010 olisi kaikkien aikojen suurin. Koska raha-asioissa valtuutetun tulee olla auringontarkka, pyysin talousosastolta tiedot. Suurin yhteisöverojen tilitys nykyisen Salon alueella saatiin vuonna 2001, jolloin tuloa kirjattiin 62,4 M€. Viime vuodelta tuli 59,8 M€. Pronssi menee vuodelle 2005 tulokaella 48,2 M€. Rahanarvokertoimella tuunatut luvut ovat sitten taas oma juttunsa - en annan femma.
Sitten vain torttua J.L.R:n kunniaksi!
04.02.2011
Suomi oli maa- ja metsätalousmaa 2500 vuotta, savupiipputeollisuus dominoi 250 vuotta ja tietotekniikkateollisuus 25 vuotta. Nyt elämme perhostaloudessa, mikä tarkoittaa, että mikään ala anna leipää pitkäksi aikaa. Alan kuin alan elinikä on lyhyt kuin perhosella. Kaikki muuttuu nopeammin ja nopeammin, mutta samalla mikään perusjuttu ei muutu. Ajatukset kuulostavat viisailta, koska ne eivät ole omiani vaan tulevaisuudentutkija Olli Hietasen.
03.02.2011
Vaikka Salon valtuusto onkin saamassa uuden kokoustilan, se tulee olemaan aika vaatimaton verrattuna Turun valtuustosaliin. Tätä Euroopan kulttuuripääkaupungin komeutta eilen meille pääluottamusmiehille esitellyt vahtimestari on huumorimiehiä. Hän kertoi olevansa nykyisessä tehtävässään eli valtuuston helpdeskinä kolmatta kautta. Joku päättäjistä oli vihjaissut hänelle, että hän voisi tulla listalle ensin vuoden kuntavaaleissa. Vahtimestari oli todennut, että hyvähän se olisi kolmen seisotun kauden jälkeen päästä välillä istumaankin.
Sama mies esitteli valtuuston saamia lahjoja ja tuliaisia. Niiden joukossa oli USA:n ex-presidentti Johnsonin lahjoittama puheenjohtajan nuija sekä Neuvostoliiton ex-presidentti Breznevin tuoma taulu. Tarja Halonen oli kerran vieraillullaan Turussa käynyt valtuustosalissa; puheenjohtaja Jukka Mikkola oli toiminut isäntänä ja tilojen esittelijänä. Kun hän oli kertonut suurvaltojen johtajien tuliaisista, Halonen oli kysynyt, eivätkö Suomen presidentit ole lahjoittaneet mitään? Mikkola oli vastannut lakonisesti:”Ei koskka, eikä mittä”.
| ||