slideshow
Antero Leppänen

Muualla verkossa

13.9.2019 Voisiko joku valaista?

Kunnallispolitiikka ei ole rakettitiedettä vaan päätöksentekoa, johon terveen kaupunkilaisjärjen pitäisi riittää. Se, että jollakin kunnallispoliitikolla on enemmän älliä kuin jollakin toisella, ei siksi välttämättä tee hänestä yhtään parempaa päättäjää. Älykäs ei näet suinkaan aina ole viisas.

Kuntalaisen mahdollisuus ymmärtää politiikan ilmiöitä, kuvioita ja taustoja on rajallinen, koska esittelytekstit eivät aina avaudu; rivien välit tuskin koskaan. Viime aikojen salolaisessa kunnallispolitiikassa hämmästyksen sormi on mennyt kummastuksen suuhun vähintäänkin neljässä teemassa. Kaksi suurta ja kaksi pientä. Edetään suurimmasta pienimpään.

1. Nyt kun absurdi hyperloop-hanke on ymmärtääkseni kuollut ja kuopattu, infrastruktuurin keskiöön on noussut Tunnin juna. En ole asiasta kohkannut suuntaan enkä toiseen vaan olen päättänyt seurata hankkeen etenemistä aktiivisen rauhallisesti. Minulle riittää, että tulevaisuudessa rataosa Salo-Helsinki ja sillä liikkuva kalusto ovat siinä kunnossa, että junat kulkevat aikataulujensa mukaisesti, ja matka taittuu turvallisesti eikä yhtään nykyistä hitaammin.

Eilen Salon Seudun Sanomissa oli koko etusivun peittävä ilmoitus hankkeen puolesta. Asialla oli paikallisia elinkeinoelämän edustajia, Salon kaupunki sekä omilla nimillään kaupunginhallituksen puheenjohtajisto sekä toinen kansanedustajistamme. Ilmoituksen oli maksanut Salon kauppakamariosasto.
Salon valtuusto on yksimielisesti kaikki änkyrätkin mukaan lukien hyväksynyt Tunnin junan yhdeksi kärkihankkeekseen. Sen jälkeen änkyrät ovat turuilla ja toreilla julkisesti vastustaneet sitä. Kysymykseni kuuluu: kuvittelevat nämä änkyrät aivan tosissaan, että vanhukset saisivat luksustason hoitoa, mikäli junahanke ei toteudu? Vai uskovatko he äänestäjiensä kuvittelevan niin?

2. Maanantaina raahasin itseni valtuustosaliin sanan kuuloon. Keskustelu lisätalousarviosta kiinnosti. Käytetyissä puheenvuoroissa – yhtä lukuun ottamatta – toistuivat kysymykset, jotka pyörivät saman ydinasian ympärillä: miksi kaupunginjohtaja viime joulukuussa syötti valtuustolle epärealistisen talousarvion? Vaikka Lauri Inna kävi pöntössä selittämässä, minun on kirjoitettava kuin UKK päiväkirjaansa pääministeri Koiviston vierailun jälkeen: en minä sen puheesta mitään ymmärtänyt.

Yhdyn niiden valtuutettujen hämmästelyyn, jotka kummeksuivat sitä, että edes henkilöstömenoja ei ollut budjetoitu täysimääräisesti. Ainoa selitys nähdäkseni on, että ns. kaupunginjohtajan kierroksella palkkarahoja on leikattu. Avoimeksi kysymykseksi jää, miksi niin tehtiin, vaikka tiedettiin, että kaikella alibudjetoinnilla – kuten valheellakin – on lyhyet jäljet? Toinen ja edellistä tärkeämpi kysymys on, miten valtuusto ottaa vuoden 2020 talousarvion hanskaansa.

3. Ensi maanantaina hallitus päättää hallintosäännön muutoksesta. Ensin hyväksytään muutos, sen jälkeen myönnetään ero kahdelle varapuheenjohtajalle. Muutoksen tarkoituksena on, että tarkastuslautakunnan varapuheenjohtajien määräksi tulee yksi nykyisen kahden eroavan sijasta. Mikä paranee?
Lautakunnan toimintakykyä selvitettiin puolisen vuotta, ja valtuusto päätti sitten luottaa lautakuntaan ja sen toimintakykyyn. Päätös saattoi olla väärä. Olisiko ollut paikallaan tehdä radikaali ratkaisu ja erottaa koko lautakunta tai ainakin koko puheenjohtajista? Sitten uusi olisi koottu pääosin entisistä jäsenistä ja tehty tarpeelliset henkilövaihdokset.  

4. Eilisessä ilmoituksessa silmiin pisti se, että allekirjoittajien joukossa ei ollut valtuuston puheenjohtaja Juhani Nummentaloa. Siitä sikiää kolme kysymystä: Eivätkö naiset pyytäneet mukaan? Eikö kaupunginjohtaja pyytänyt päättäjien ykköstä remmiin? Jos pyydettiin, miksi hän ei tullut?
_________________________________________
P.S. Pian tippuu lehdet pihapuun.



9.9.2019 Tehdään kepusta taas iso

Keskusta on maailman suurin, jos mahtavuutta mitataan puoluekokousedustajien lukumäärällä. Toiseksi jää jopa Kiina kommunistinen puolue, vaikka senkin kokoukseen keräytyy noin 2000 taputtajaa. Lauantaina keskustan kokouksessa äänestää rätkäytettiin puheenjohtajasta valjun kampanjoinnin päätteeksi.

Maailman suurin puoluekokous valitsi johtajakseen 32-vuotiaan Katri Kulmunin. Hän on puolueen nuorin puheenjohtaja kautta aikojen. Tässä kisassa hän lyö rinnanmitalla Esko Ahon ja Paavo Väyrysen. Puheenjohtajavaalissa Kulmuni voitti samaa ilmaisua käyttäen vastaehdokkaansa Antti Kaikkosen.

Kulmuni on pätkäpomo, joka valittiin vuodeksi ylimääräisessä puoluekokouksessa. Niinpä melko pian pääsemme jännittämään, miten hänen istuvana puheenjohtajana käy. Jonkin verran Kulmunin mahdollisuutta tulla valituksi varsinaiselle kaudelle ensi vuonna paransi suositun Annika Saarikon ilmoitus, että hän ei tule olemaan ehdolla tehtävään.
Jos syntymäpäivä on enne, niin Kulmuni tulee liittymään saumattomasti Maalaisliiton, Keskustapuolueen ja Suomen keskustan suurten poliitikkonimien ketjuun. Väyrysen syntymäpäivä on toinen, Kekkosen kolmas ja Kulmunin neljäs syyskuuta,

Tuore puheenjohtaja ei kuulemma pitänyt mitään linjapuhetta. Lehdet ovat kuitenkin uutisoineet hänen lausuneen, että keskusta ei ole mikään kymmenen vaan kahdenkymmenen prosentin puolue. Hän linjasi myös, että jokaisen kotiseudun tulee olla elinvoimainen. Eivät suuret sanat suuta halkaise, sanottaan suomalaisessa sananlaskussa, jota viljeltiin agraari-Suomessa. Sopinee siksi hyvin kuvaamaan maalaisliiton perillisiä johtavan uhoamista.  

Sanonta, että ei nimi miestä pahenna, ellei mies nimeä, ei sovi Kulmunin johtamaan puolueeseen. Historian saatossa on nimittäin kahdesti päädytty muuttamaan nimeä, koska niiden katsottiin heikentävän markkinoinnin mahdollisuuksia ”aatetta” äänestäjille myytäessä.
Maalaisliitto perustettiin vuonna 1906. Nimeä käytettiin ensimmäiset 60 vuotta eli alkutuotannon kaudella. Sitten 1960-luvulla maalaiset jättivät suurin joukoin kotiseutunsa, ja puolueessa päädyttiin muuttamaan juntilta kuulostava Maalaisliitto Keskustapuolueeksi.
Kun puoluevastaisuus alkoi nostaa päätään, Keskustapuolue heitettiin historian roskatynnyriin ja matkaa jatkettiin Suomen keskustana. Olen joskus leikilläni kirjoittanut, että Paavo Väyrynen halusi puolueelle uuden nimen: hän ei pitänyt siitä, että esiintyessään ruotsinkielisissä uutisissa kuvaruudussa oli teksti: Paavo Väyrynen (cp).

Voi olla, että puolueessa ei pidetty myöskään lyhenteestä kepu, vaikka se ei ollut haukkumasana, vaan yhdyssanan osien ensimmäisistä tavuista loogisesti muodostettu kuten esimerkiksi turkulaisesta urheiluseurasta luotu sanaliitto TuTo. Stadilainen sekä ilkeämielinen Hesarin pilapiirtäjä Kari Suomalainen sen sijaan piruili landepuolueelle keksimällä Suomen keskustan lyhenteeksi Suokusta.

Tänä päivänä keskusta-aktiivit mainostavat puoluettaan kansanliikkeenä. Lienee niin, että puoluepolitiikan arvostuksen ollessa olematon ja gallupsuosion huonompi kuin vihreillä Suomen keskusta pyrkii uskottelemaan olevansa puolueiden ulko-tai yläpuolella. Feikkiuutiset ovat nykyaikaa. Siksi niiden seuraajilta vaaditaan lukutaidon lisäksi myös semanttista hoksnokkaa ja pintapuolista syvällisempää tiedonhallintaa.
_______________________________________
P.S. Moni on kakku päältä kaunis, kuorelta kovin sileä, vaan on silkkoa sisässä, akanoita alla kuoren. (Kalevala)


4.9.2019 Miun Mikkelistä

Koskaan ei kenenkään puhujan pitäisi aloittaa esitystään sanomalla kuten kaikki tietävät. Näin siksi että kaikista maailman asioista vain olematon osa on sellaisia, jotka ovat kaikille tuttua juttua. Jos sitten edes nekään.

Ingressistä johtuen väitän vaatimattomasti, että korkeintaan enemmistö – vähintään 50% - suomalaisesta aikuisväestöstä tietää, mikä Mäntyniemi tai Kultaranta on. Luultavasti alle 50 prosentille Kesäranta on tuttu, ja ehkä vain prosentilla on tieto siitä, missä kaupungissa Lähemäki sijaitsee.
 
Viimeisessä tapauksessa kuulun siihen prosenttiin, joka tietää. Tietoni perustuu empiiriseen kokemukseen, sillä olen kaikkein ensimmäisessä elämänvaiheessani mennyt bussilla tuhansia kertoja viitostietä pitkin tuon mikkeliläisen kaupunginosan läpi. Se oli ainoa reitti Mikkelin mlk:n Sairilan kylästä seitsemän kilometrin päähän läänin pääkaupunkiin ja lyseoon.

Erkki Liikanen on juuri ilmestyneessä kirjassaan tehnyt kaupunginosaa tunnetuksi, sillä muistelmien alkuosa kertoo hänen lapsuudestaan Lähemäellä. Se ei ollut mitään ruusuilla tanssimista. Liioittelematta voi sanoa, että Liikasen ura on kuin amerikkalaisen elokuvan menestystarina: Lahjakas poika ponnistaa sangen vaatimattomista oloista Euroopan huipulle. Kuinka lähellä Euroopan pankin pääjohtajuus sitten olikaan, jää arvailtavaksi. Nimi Liikanen ainakin oli Suomen ulkopuolellakin esillä. Vahvastiko?

En edes yritä väittää, että olen henkilökohtaisesti tuntenut Erkki Liikasen, vaikka kävimme samaan aikaan Mikkelin lyseota, hän kaksi vuotta vanhempana ja muutamaa luokkaa ylempänä. Siitä huolimatta minulla on tässä heti pari muistoa kerrottavaksi. Isopää, kuten häntä koulussa kutsuttiin, piti yhteisen aamuhartauksen erään kaverinsa kanssa. Näin se muistaakseni meni:

”Olimme eilen liikuntatunnilla suunnistamassa sateisessa metsässä. Etsimme kauan viimeistä rastia, mutta emme löytäneet sitä. Meitä eksyneitä oli monta. Aloimme yhdessä laulaa virttä Jeesus johdata tiemme kulkua, ja oitis rasti löytyi.” Siitä seurasi kaksi tuntia jälki-istuntoa ja käytöksenalennus.
Kun kirjassaan Olin joukon nuorin Liikanen kertoi minulle uuden tiedon, että hänen vanhempansa olivat syvästi uskovaisia, muistoni sai uudet kehykset. Jos muistan tilanteen oikein, rangaistuksen oli täytynyt antaa rehtorimme Pauli Vainio, Junnu Vainion setä.  

Sitten toiseen tositarinaan: Lyseossa historiaa ja yhteiskuntaoppia opetti sodan käynyt reservin luutnantti Heikki Palmén eli Hiski. Viihdyin hänen tunneillaan, vaikka hänen yhteiskunnalliset näkemykset olivat konservatiivin monologeja. Omat näkemykseni olivat silloin nimittäin korkeintaan nupuillaan.
Kerran Hiski tuli lukion tunnilta valistamaan meitä keskikoululaisia ja oli selvästi tuohtunut. Vartin välitunti ei ollut laskenut verenpainetta. ”Apuopettaja Liikanen keskeytti opetukseni ja väitti, että nyt opettaja puhuu kuin porvari. Vastasin sen ehkä johtuvan siitä, että opettaja on porvari”, kertoi Hiski.
__________________________________
P.S. Olen juuri päässyt loppuun Liikasen kirjan, jonka poliittisesta annista tarkoitukseni on kirjoittaa täällä tai toisaalla.


2

Uutiset Salo.fi

Kaupungintalon infopiste on suljettuna 24.9.2019 klo 8.30-13.30

Lue lisää »

Kiskon alueella vesijohdon kunnossapitotöitä

Lue lisää »

Uutiset Demokraatti.fi

Suurliitolta terveiset budjettiriiheen: ”Nyt tarvitaan ripeitä toimia” – maakunnille verotusoikeus, rapautunut kuntatalous saatava kuntoon

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL lähettää terveisensä ensi viikolla alkavaan budjettiriiheen. Se vaatii, että hallitus vie pitkään valmistellun...

Lue lisää »

Trump tuomitsi, Pompeo syytti Irania – drone-iskut Saudi-Arabiassa supistavat öljyntuotantoa merkittävästi

Saudi-Arabia kertoo keskeyttäneensä toistaiseksi öljyntuotannon kahdella lennokki-iskun kohteeksi joutuneella öljyntuotantolaitoksellaan. Drone-iskut...

Lue lisää »