Muualla verkossa
20.05.2012
A black man walks into a bar. A guy says, "No coloured people allowed inhere!” The black man says, "I’m born black. When I'm freezing, I'm black. When I'm sick, I’m black. When I’m dead, I’m black. When you are born, you're pink.
When you're freezing, you're blue. When you get embarrassed, you're red. When you're dead, you're purple, and you're calling me coloured?"
Musta mies tulee kapakkaan. Eräs valkoihoinen sanoo hänelle:”Värillisillä ei ole lupaa tulla tänne!” Musta mies sanoo:”Synnyin mustana. Kun minua paleltaa, olen musta. Kun olen sairas, olen musta. Kun olen kuollut, olen musta.
Kun sinä synnyit, olit vaaleanpunainen. Kun sinua paleltaa, olet sininen. Kun nolostut, olet punainen. Kun olet kuollut, olet sinipunainen. Kuitenkin sinä sanot minua värilliseksi?"
Rasismin ja suvaitsemattomuuden taimet istutetaan kotona ja ne saavat lisäravinteensa kaveripiiriltä sekä medialta. On paljon niitä, jotka ovat sitä mieltä, että koululaitoksen tehtävä on kitkeä lasten ja nuorten joko oraalla olevat tai syvälle juurtuneet väärät asenteet.
Niinpä niin. Koulun tehtävänä on myös opettaa, että kaveriin sattuu ruumiillisesti, jos häntä lyödään. Koulun täytyy myös kertoa, että kaveriin sattuu henkisesti, jos häntä pilkataan hänen vammansa, puhevikansa, ulkonäkönsä tai vaatetuksensa vuoksi.
Opettajien täytyy yllä olevan liäksi koettaa saada oppilaat ymmärtämään, että piha ja katu eivät toimi roskakoreina eikä vittu ole välimerkki. Eikä tässä vielä ollut edes kaikki. Olipahan vain eine kurze Einleitung eli lyhyt johdatus kasvatuksen arkipäivään.
_________________________
P.S. Ennen keskiverto herrasmies kumartui poimimaan maasta naisen pudottaman nenäliinan. Tänä päivänä hän tyytyy huutamaan:”Hei sulta tippu jotain!”
18.05.2012
Paikallislehti teki noin kaksi viikkoa sitten jutun Salon johtavien demareiden suhtautumisesta kaupungin työntekijäjärjestöihin. Se ei varmaankaan kenestäkään salolaisesta sosialidemokraatista ollut mukavaa luettavaa. Eipä niin, mutta syyllinen aiheutettuun epämukavuuteen ei ainakaan ollut jutun ja haastattelut tehnyt toimittaja.
Noin vuosi sitten erosin kaikista kunnallisista luottamustehtävistäni syistä, joilla ei ollut mitään tekemistä Salon taloustilanteen heikkenemisen kanssa. Muistan kiusallisen hyvin, että ollessani vielä mukana kunnallispolitiikassa sain kritiikkiä pääluottamusmiehenä toimimisesta. Kun sitten keväällä 2011 jätin kaikki poliittiset tehtävät ja keskityin pelkästään edustamaan kaupungin henkilöstöä, sain samalta suunnalta kritiikkiä siitä, että olen rintamakarkuri, koska jätin kunnallispolitiikan.
Vuoden 2010 syksyllä esitettiin vaatimuksia että Salon kaupungin tulisi lomauttaa henkilöstönsä vuonna 2011. Asialla oli silloin kaupunginhallituksen keskustaoikeisto, jossa silloin ei ymmärretty, miksi kaupungin työntekijät voisivat välttyä lomautuksilta ja irtisanomisilta, vaikka kyseiset toimenpiteet Salossa koskevat suurta osaa yksityistä sektoria.
Monien yhteisten tapaamisten ja palavereiden jälkeen keskustaoikeisto vakuuttui siitä, että ainakin totaalilomautus kaupungissa on mahdoton ajatus. Siellä ymmärrettiin, että kaupungin henkilöstöä lomautetaan vain silloin, jos sillä ei ole töitä. Järkevää?
Kun tämän vuoden talousarviota valmisteltiin, ylin virkamiesjohto ensin sekä sitten myös päättäjät olivat sitä mieltä, että lomautuksiin ei mennä ainakaan 2012. Tätä samaa mieltä talousjohtaja oli vielä siinä vaiheessa, kun tämän vuoden talousarvio päätettiin avata.
Se, minkä prosessin kautta kaupunginhallituksessa kaupunginjohtajan esityksestä 7.5.2012 kuitenkin päädyttiin yksimieliseen päätökseen aloittaa yt-neuvottelut, ei ole tarkasti tiedossani. Eikä myöskään se, miksi suurten valtuustoryhmien kesken nyt on sovittu, että tässä sukelluksessa ei nosteta veroprosenttia, joka kuitenkin on varma tulonlähde.
Talousjohtaja pitää mitättömänä sitä noin kahdeksan miljoonan euron tuloa/vuosi, jonka yhden veroprosenttiyksikön korotus tuottaa, vaikka sillä katettaisiin puolet ensi vuoden talousvajeesta. Yt-hallissa saimme häneltä kuulla, että talouden notkahdus on vain väliaikainen ja pahimmillaan vuonna 2013. Eikö silloin - vaikka väliaikaisestikin - voisi kunnallisveroa kerätä niin paljon, että se riittäisi haluttujen palvelujen tarjoamiseen?
Palaan alkuun eli Salkkarin juttuun parin viikon takaa. Siinä toimittaja oli mielestäni tavoittanut aiheen syvimmän olemuksen: Entisenä valtuustoryhmän puheenjohtajana olen nyt vain ja ainoastaan yli 900 akavalaisen eli jukolaisen pääluottamusmies, ja vastapuolellani ovat entiset ryhmätoverit. Se, miksi entiset toverini ovat tällä hetkellä kovempia työnantajan edustajia kuin hallituksen muut jäsenet ja jyräämässä kulisseissa henkilöstöjärjestöjä ja sitä kautta henkilöstöä, on minulle edelleen suuri arvoitus.
____________________________
P.S. Salossa on nyt runsas retiisi- ja myyrävuosi.
15.05.2012
Kyllä tämä päivä mielessä säilyy niin kauan kuin muisti vain jotenkin pelaa. Salon kaupungin ylin johto on katsellut telkkarista, miten Nokia on kyydinnyt työntekijöitään sanan kuuloon Salohalliin, jossa heille ei sitten koskaan ole ilosanomaa julistettu.
Koska kaupunki on jo kauan Salossa ollut suurempi työnantaja kuin Nokia, ei Tehdaskatu 2:n yläkerrassa haluttu olla pekkaa (äännetään elopia) pahempia. Siis eikun halliin! Paikan valinta on mielestäni osoitus peliälyn puutteesta.
Eikä tässä vielä kaikki pelisilmästä ja psykologiasta. Olin tänään siis henkilöstölle tarkoitetussa tiedotustilaisuudessa, mutta vasta MTV3:n seitsemän uutisista sain kotona kuulla, että yt-neuvottelut aloitetaan ensi viikolla. Tästä ei kerrottu halaistua sanaa Salohallissa puhumattakaan siitä, että olisin jo saanut neuvottelukutsun, joka minun pitää saada viisi päivää ennen yt-neuvottelujen aloittamista. Kai jonkun mielestä oli oleellisempaa, että Suomen kansa sai tietää asiasta ennen henkilöstöä ja heitä edustavia pääluottamusmiehiä.
Tiedotustilaisuuden jälkeen paikallislehden toimittaja haastatteli meitä pääluottamusmiehiä. Koska kaikki haastateltavien sanomiset eivät koskaan päädy lehteen, kerron sanoneeni toimittajalle, että minusta tilaisuuden varsinaisena pihvinä ei ollut kansan sivistäminen.
Kupletin juonena oli yrittää vaikuttaa henkilöstöön ja osoittaa heille minkälaisia änkyröitä heitä edustavat pääluottamusmiehet ovat: ne perkeleet eivät muuta kuin puolustavat henkilöstöä vaikka Salo-laiva on uppoamassa kuin Titanic. Propagandasota on täydessä käynnissä. Kovilla ammutaan.
Paikalle vaivautuneet eivät kuitenkaan olleet ymmärtämättömiä; he eivät katsoneet sormea vaan sormen osoittamaa kuuta. Aplodeja eivät saaneet lavalla esiintyneet alustajat vaan lattiatason puhuvat työntekijät.
Kaupunginjohtaja anoi eilisessä kaupunginhallituksen kokouksessa 10 päivää palkatonta ”säästövapaata”. Hänelle myönnettiin anomuksensa mukaisesti ensimmäiset viisi päivää ajalle 6.-10.8.2012; loput 5 päivää hän käyttää myöhemmin kuluvan vuoden aikana.
Jos kaupunginjohtaja kuvitteli olevansa hyvänä esimerkkinä ja johtavansa edestä, hän erehtyi pahasti. Onkohan hän autuaan tietämätön siitä, että työntekijöille ei nytkään monessa työyksikössä myönnetä harkinnanvaraista vapaata. Palvelutuotantoa ei näet pyöritetä, mikäli suorittava porras tekee talkootöitä vetämällä lonkkaa kotisohvalla.
______________________________
P.S. Koska asia minulle kuuluu, kysyn kaupunginhallitukselta, miten sen mielestä virkamiesten tulee toimia, mikäli kesäkuun puoliväliin mennessä 2000 työntekijää hallituksen päätöksen hengessä ilmoittaa olevansa poissa töistä 10 päivää ajalla 1.7.-31.12.2012? Mikä on luvattu, se on annettu.
13.05.2012
Kyllä sekä elämän alku että sen loppu voi olla pienestä kiinni. Eräällä kaverilla syy molempiin oli sama: vahingonlaukaus Forssan raveissa.
Minä puolestani koin tänään Porvoossa moottoritiellä sellaisen läheltä piti-tilanteen, että kohdallani ainoa pahempi sellainen on sattunut viimeksi noin 40 vuotta sitten. Mutta silloin VR:n dieselveturi jyräsikin minut pitkälle sairauslomalle. Hyvää silloisessa tapahtumassa oli se, että huonomminkin olisi silloin voinut käydä. Se kyllä olisi tarkoittanut kuolemista.
Salolaisena pääluottamusmiehenä yritän kyllä tarkkailla palkansaajan ”hengissä pysymisen” edellytyksiä euroalueen, valtakunnallisen sekä kunnallisen eli Salon tason näkökulmista.
EU:ssa tilanne on muuttunut oleellisesti Ranskan presidentinvaalien ja Kreikan parlamenttivaalien jälkeen. Ilman minkäänlaista poliittista venkoilua voi todeta, että Suomen kannalta Francois Hollanden valinnalla Ranskan presidentiksi ja Kreikan sekavalla tilanteella parlamenttivaalien jälkeen on loppujen lopuksi suurempi merkitys Suomen tulevaisuudelle kuin Niinistön presidenttiydellä. Valitettavasti.
Vaikka Suomi sitten sattuisikin selviytymään jotenkin kuivin jaloin euromaiden ongelmista, on tarpeen esittää seuraava kysymys: Kuinka paljon valtion täytyy leikata kunnille annettavia valtionosuuksia välttääkseen tolkuttoman velkaantumisen?
Tässä onkin itse asiassa Salonkin kannalta yksi peruskysymyksistä. Salo ei saa talouttaan tasapainoon pelkästään veroprosenttia nostamalla, henkilöstömenoja karsimalla, tuloja lisäämällä ja velkaa ottamalla, ellei eduskunta poista tai lievennä joidenkin nykyisten palvelujen järjestämisvelvollisuutta.
Niin kauan kuin minun esimerkiksi täytyy päästä julkiseen hammashoitoon tietyssä ajassa tai saada 75-prosenttinen korvaus verenpainelääkkeistäni, emme voi odottaa julkisen talouden tasapainottuvan. Kaksi esimerkkiäni olin valinnut stetson-menetelmällä. Jokainen potentiaalinen lukija löytänee omat kaksi, jotka vielä enemmän leikkaisivat menoja.
_______________________________
P.S. Sairaus ei ole hävinnyt vaan on hyvän hoidon ansiosta siirtynyt eläkeiän jälkeiseen aikaan. (Mervi Mattila: Parantunut hoidosta huolimatta)
11.05.2012
Eräällä nyt jo edesmenneellä ystävälläni oli tapana tyhjänpäiväisen istunnon jälkeen naureskellen todeta, että olipa hyvä kokous: herrat haukuttiin ja ponnet hyväksyttiin.
Salon kaksipäiväisen valtuustoseminaarin jälkeen muistin tuon Kalevin käyttämän sanonnan, jonka hän oli aikoinaan kuullut Halikon kunnantalon pihalla. Se sopi seminaarin jälkitunnelmiini kuin vappunenä teekkarin naamariin.
Seminaarin päätteeksi poliittinen johto kiitteli kaikkia – nuorisovaltuutettujakaan unohtamatta - hyvästä yhteistyöstä todeten, että tavoitteena ollut valoisa mieli saavutettiin. Kyllä minä ihmettelen, miten valtuutettu voi lähteä helpottuneena kotiin seminaarista lisättyään henkilöstön kannettavaksi tulevaa taakkaa. Ajatus lienee kulkenut niin, että olipa hyvä seminaari: henkilöstöjärjestöt haukuttiin ja avustukset säilytettiin.
Voisiko siis olla kyse siitä, että päättäjä koki ravistaneensa niskastaan apinan, kun oli siirtänyt vastuun kaupungin taloustilanteesta henkilöstölle ja sitä edustaville järjestöille.
Pääluottamusmiesten keskuudessa ihmetystä herättivät eräiden valtuutettujen jutut siitä, miten niin ja niin suuri osa henkilöstä tekisi sitä ja tätä kaupungin talouden eteen. Onhan se mielenkiintoista, että 3500 työntekijää soittelee illan hämyisinä tunteina päättäjille kertoen haluistaan, mutta kukaan ei puhua pukahda niistä omalle pääluottamusmiehelleen.
Itse olen saanut tasan tarkkaan yhden kriittisen meilin. Kollegat ovat sanoneet, että hiljaista on ollut heidänkin lohkollaan. Tämä ei ole sotapropagandaa vaan propagandasotaa kaikkein yksinkertaisimmassa muodossaan. Näinhän se oli Tuntemattomassa sotilaassakin: yksi masi kuuli töpinässä, että komppania siirretään reserviin, toinen taas esikunnan kaverilta jotain aivan muuta.
Tiedän, että joillakin valtuutetulla valitettavasti on omakohtaista ja katkeraa kokemusta lomautetuksi tulemisesta. Toivon kuitenkin ainakin muiden ymmärtävän, että tuotantolaitoksella lomautus ei aiheuta sellaista hässäkkää kuin kunnassa, jossa työstetään elävää eikä kuollutta materiaalia. Tehtaissa koneet tai osa koneista pysäytetään, mutta kunnan palvelutoiminnot eivät ole ajettavissa alas kuten paperikone. Edessä on synkkä syksy.
____________________________
P.S. Mihin täst sit ollenkka lähretä? Vissii helvettii ast? (Hietanen)
09.05.2012
Eilen paikallislehti uutisoi Salon kaupunginhallituksen päätöksestä käynnistää yhteistoimintaneuvottelut. Jos hallitus olisi hyväksynyt kaupunginjohtajan esityksen, päätös olisi ymmärtääkseni ollut juridisesti moitteeton.
Nyt vain kävi niin onnettomasti, että jo totutun kaavan mukaisesti hallitus halusi Nummisuutarien Eskon tavoin puumerkkinsä seisovan supliikissa eli päätöksessä. Varapuheenjohtaja esitti lisäystä protokollaan eli pöytäkirjaan, ja muu hallitus tuli rivissä kuin köyhän talon porsaat.
Hallitus päätti maanantaina, että halukkaat voivat ilmoittaa sitoutuvansa ottamaan tämän vuoden aikana 10 päivää palkatonta vapaata. Kaupunki työnantajana puolestaan sitoutuu olemaan lomauttamatta heitä tänä vuonna. Pussihousujuristina olen sitä mieltä, että tässä kohtaa hallituksen saappaat hörppäsivät, sillä sitoumukset tulee tehdä tämän kuun loppuun mennessä.
Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että leikkaustoimet ovat käynnissä ennen kuin yhteistoimintaneuvottelujen ovat edes alkaneet. Lain mukaan on neuvoteltava kahden viikon ajan, ja vasta sitten on toimeenpanon aika. Puhdasta perse edellä puuhun–meininkiä!
Varapuheenjohtajan antaman lausunnon mukaan hallitus halusi tarjota ”pehmeän vaihtoehdon”. Minusta kyse on siitä, että tuo vaihtoehto on pehmeä nimenomaan hallitukselle. Sehän sisältää seuraavan ajatuksen: lomauta itsesi, jotta meidän ei sitä tarvitse tehdä. Työntekijälle vaihtoehto on kova myös siksi, että itsensä lomauttava ei olekaan lomautettu vaan lomailija, jolle ei tule senttiäkään työttömyyskorvausta. Että se pehmoilusta.
Tähän loppuun vielä kielellä hallitsemisesta. Kunnallispoliitikot käyttävät tarkoituksellisesti positiivisia ilmauksia puhuessaan inhottavuuksista. Niinpä lihakirveellä tehtävät henkilöstöleikkaukset ovat säästöjä ja itsensä lomauttamiset talkoovapaita. Niinpä niin, henkilöstö on kaupungin tärkein voimavara. Ja minä olen paavi, pyhä Pertti I.
________________________
P.S. Naamakirjan seinälleni laitoin hallituksen päätöksestä kommentin: Herra varjele, mikä sieltä oikein tulee. Sieltähän tulee älyn valo.
07.05.2012
Tänä iltana kaupunginhallitus on ollut koolla päättämässä muiden asioiden ohella yt-neuvottelujen aloittamisesta. Kaupunginjohtajan esityksen mukaan ne tulisivat koskemaan koko henkilöstöä.
Asiasta päättäminen kuuluu kaupunginhallitukselle, ja päättäjien ahdistus taloustilanteen julkisessa käsittelyssä näkyy siinä, miten jotkut pöytäkunnasta ovat kritisoineet henkilöstöä ja nimenomaan henkilöstöjärjestöjen edustajia. Minä ymmärrän päättäjien tuskan, vaikka en voi sitä mitenkään helpottaakaan.
Olen nimittäin enimmillään vain koko henkilöstön ja vähimmillään 900 jukolaisen viran- ja toimenhaltijan edustaja. Kuntalaisten etua vaalin nykyään vain edustuksellisuuden kautta eli äänestysoikeuttani käyttäen.
En pyydä Salon päättäjiä ymmärtämään kuin yhden asian. Nimittäin sen, että kaikista kaupungin asioista päättävät kunnallisvaaleilla valitut luottamushenkilöt, eivät suinkaan ay-vaaleissa jäsenistön valitsemat luottamusmiehet. Eivät valtuuston, hallituksen ja lautakuntien päätöksillä valitut johtavat virkamiehetkään.
Luottamushenkilöt - eivät suinkaan henkilöstöjärjestöjen edustajat - päättävät siis palvelujen määrästä ja laadusta. Kun päämäärästä on selvä käsitys, täytyy luottamusmiesten pyytää virkamiehiltä laskelma siitä, mitä lakien määräämä ja heidän itse haluamansa palvelutuotanto maksaa. Laskun suuruus taas pohjautuu hyvin pitkälle virka- ja työehtosopimuksien määräyksiin. Näin siksi että ulkopuolisten osuus palvelutuotannosta – luojan kiitos – on Salossa ainakin vielä toistaiseksi kohtuullisen pieni. Sitten polittisten luottamushenkilöiden täytyy päättää, mihin kaupungin rahkeet riittävät. Heidän täytyy hyväksyä kenties sekin, että pirun pienellä rahalla saa helvetin vähän. Panos siis antaa tuotoksen eikä tuotos suinkaan panosta.
Sinä päivänä, kun päättäjät ymmärtävät oikein oman valtansa rajat, he ehkä lakkaavat kiukuttelemasta siitä, miten virkamiehet ja ay-väki päättää kaikesta. Tottakai päättäjienkin täytyy – kuten kaikkien ihmisten - jakaa asiat kahteen kasaan: Ensimmäisessä ne asiat, joihin ei voi vaikuttaa, toisessa taas ne, joihin voi vaikuttaa. Ovatko Salon päättäjät tehneet tämän jaon? Sitä kuitenkin ymmärtääkseni kuntalaisetkin viime kädessä odottavat.
________________________
P.S. Jukolaiseen logiikkaan ei edelleenkään mahdu ajatus, että lomarahojen vaihtaminen vapaaseen olisi kuntalaisenkaan kannalta parempi ratkaisu kuin lomauttaminen. Niissä on sama kakka eri paketissa.
05.05.2012
Suomi pelasi eilen avausottelunsa jääkiekon MM-kisoissa Valko-Venäjää vastaan. Jos ensimmäisen erän jälkeen joku olisi sanonut, että Suomi voittaa vain sillä edellytyksellä, että maalivahti Kari Lehtonen pelaa loistopelin, olisin luullut sanojan pilailleen.
Tämä siksi, että alkuerässä leijonat veivät punanuttuja miten halusivat, mutta siihen pelillinen loisto sitten sammuikin. Voitto tuli tuloksella 1-0, mutta ilman Lehtosta olisi voinut kyllä käydä huonostikin.
Jos kymmenen vuotta sitten joku selvännäkijä olisi sanonut, että Salon keskuskeittiöllä pienellä palkalla työskentelevä Katja Kuusisto vuonna 2012 julkisesti paheksuu ammattijärjestönsä (JHL) edustajien toimintaa näiden puolustaessa pienipalkkaisia naisia, olisin pyytänyt häntä katsomaan kristallipalloaan uudelleen.
Tässä henkilöstöpoliittisessa pelissä ei tule olemaan voittajia, mutta ilman ammattijärjestöä pienipalkkaisten naisten kävisi huonosti. Salon keskuskeittiö on kaukana Arkadianmäeltä.
Jääkiekkojoukkue koostuu 22 pelaajasta, joilla jokaisella on oma roolinsa. Porukassa on sekä taitopelaajia että niitä, jotka tekevät likaiset työt. Nyt kun Salon talous on romahtanut, julkisuudessa henkilöstöjärjestöjen kimppuun ovat käyneet nimenomaan sosialidemokraatit yksi toisensa jälkeen.
Onkohan kolmen suuren puolueen valtuustoryhmien puheenjohtajien kesken sovittu, mikä ryhmä tässä poliittisessa pelissä tekee likaisen työn?
Tämä on tullut mieleen siksi, että kokoomus ja keskusta ovat olleet hiljaa kuin kusi sukassa. Ei keskustaoikeisto kaupunginhallituksessakaan ainakaan pöytäkirjojen mukaan ole tällä saralla ollut yhtä aktiivinen kuin hallituksen varapuheenjohtaja (JHL). Tämä on itse asiassa toistaiseksi vienyt muuta hallitusta kuin leijonat punanuttuja ensimmäisessä erässä eilen.
Kun kunnallispolitiikan kolmas erä tänä vuonna pelataan lokakuussa, voi viejistä tullakin vietäviä. Voi vietävä että kylmii.
_____________________
P.S. Jos joku on sitä mieltä, että oksensin, hän on oikeassa. Ei ihme, että oli paha olo, kun vatsa oli täynnä oksennusta.
01.05.2012
Salon sosialidemokraattinen vappu oli aurinkoinen mutta tuulinen. Pilvetön taivas ei kuitenkaan ollut saanut houkuteltua torille kuin vain kaikkein uskollisimmat kannattajat. Puhujista positiivisen kuvan itsestään jätti loppupuheenvuoron pitänyt nuorten edustaja. Pannaan nimi Anna Tabell muistiin. Tästä nuoresta naisesta kuullaan vielä.
Työministeri Lauri Ihalainen piti hyvän mutta yllätyksettömän puheen. Ihalainen ei ole kansankiihottaja vaan hän vetoaa arkisella mutta vakuuttavalla ja rehdillä esiintymisellään. Vaatimattomuutta ja asiallisuutta osoittaa se, että mies ei ole julkisuudessa esitellyt sen enempää kotiaan kuin perhettäänkään.
Muodollisen pätevyyden puutteen vuoksi hänestä ei voitu tehdä valtakunnansovittelijaa Juhani Saloniuksen jälkeen. Mutta tämän rehellisempää miestä ei SDP:llä ole tällä hetkellä esitellä.
Avauspuheenvuoron piti entisen Halikon kunnan viimeinen ja kautta aikojen ainoa sosialidemokraattinen kunnanjohtaja. Olen täysin samaa mieltä Simo Paassillan kanssa Salon nykyisestä taloustilanteesta: Nokia on mennyttä. Runsaat yhteisöverot on menetetty ikiajoiksi. Paikallinen kuntaliitos ei ole syynä nykyiseen ahdinkoon. Nokia ei olisi iskussa, vaikka kuntaliitosta ei olisi tehtykään. Kaikesta tuosta olemme herttaisen yksimielisiä.
Näkemyksemme eroavat sen sijaan melkoisesti, kun mietitään keinoja, miten tästä selvitään. Paasilta lähti puheessaan mukaan siihen leikkiin, joka paikallislehden tekstaripalstalla ja torikahviloissa on päässyt muodostumaan jo halvaksi kansanhuviksi. Kupletin juoni menee niin, että nykytilanteesta syy vieritetään kaupungin henkilöstön päälle, henkilöstöjärjestöjäkään unohtamatta.
Paasilta on jo neljäs salolainen toveri, joka julkisuudessa on lähtenyt henkilöstön kimppuun. Kokoomuksen ja keskustan näytöt tällä saralla ovat toistaiseksi paljon vaatimattomammat, ja hopealle kipuaakin yllättäen vihreät.
Nyt pyritään antamaan sellainen kuva kuntalaisille, että Salon kaupungista ei irtisanottaisi eikä lomautettaisi yhtään henkeä, jos vain henkilöstö tulisi vastaan. Nuo puheet ovat alastoman raakaa politiikkaa, sillä jokainen peruslaskutoimitukset hallitseva käsittää, että puuttuvia miljoonia ei raavita kasaan henkilöstön säästösopimuksilla. Tässä on kysymys puhtaasti siitä, että naapurin sauna on palanut, siksi täytyy polttaa muitakin saunoja.
Tulkoon vielä kerran sanotuksi, että minulla ei ole mandaattia tehdä paikallisia sopimuksia, joilla leikattaisiin palkkoja. Minun täytyisi saada lupa sellaisiin neuvotteluihin Helsingistä, sillä JUKO:lla ei ole täällä mitään yhdistystä, pelkästään luottamusmiesorganisaatio. Eikä lupaa heru.
Olen monessa keskustelussa todennut, että mikäli valtakunnalliset työmarkkinaosapuolet ovat yhtä mieltä Suomen kuntien talousahdingon syvyydestä, ne neuvottelevat palkkoja leikkaavan valtakunnallisen sopimuksen. Tämä menettely on kirjattu kuntapuolen sopimusten allekirjoituspöytäkirjoihin.
_________________________
P.S. Salo voisi anoa valtioneuvostolta lupaa periä kolmen vuoden ajan kunnallisveroa myös pääomatuloista. Nythän kaikki menee valtiolle.
| ||